Johtaminen
Koulutus
Yrityskulttuuri

Hult EF:n raportti raottaa muuttuvan työelämän trendejä ja kriittisimpiä taitoja

Työelämä kehittyy ja organisaatioiden on kehityttävä sen mukana. Osaajapulan pahentuessa yritysten on nyt uudelleenarvioitava, miten ne voivat päivittää työntekijöidensä osaamista uusia tarpeita vastaaviksi.

Osaajien rekrytointi on vaikeutumassa entisestään. Näin uskoo 80 % Upskilling for the New World of Work (2021) -kyselyraportin pohjoismaalaisista vastaajista. Hult EF:n teettämää raporttia varten haastateltiin yli 1 000 kansainvälisen organisaation koulutus- ja kehitysohjelmista vastaavaa ammattilaista.

”Kilpailu huippuosaajista pakottaa yritykset kääntämään katseensa henkilöstöönsä – ja hyvä niin. Ihmiset janoavat nyt urakehitysmahdollisuuksia, ja moni olisi halukas ottamaan seuraavaan askeleensa talon sisällä. Täydennyskouluttamalla työntekijöitään yritykset voivat tukea ihmisten urahaaveita ja hyötyä samalla itsekin”, toteaa Hult EF:n maajohtaja Laura Häkkinen.

Hult EF Corporate Education on maailman suurin yksityinen koulutusorganisaatio, joka tarjoaa suomalaisille ja kansainvälisille yritysasiakkailleen kielikoulutusohjelmia sekä johdon ja asiantuntijoiden valmennus- ja koulutuspalveluita.

Hybridityöelämä laittoi oppimistarpeet uusiksi

Hult EF:n teettämästä raportista ilmenee, että muuttuva työelämämme asettaa uudenlaisia vaatimuksia mm. yrityskulttuurille ja johtamiselle. Tänä päivänä johtajien on osattava motivoida eri puolilla maata tai maailmaa sijaitsevia tiimejä sekä tukea työntekijöidensä hyvinvointia.

”Työpaikkojen verkostot ovat kutistuneet ja tiedon jakaminen vaikeutunut. Jotta organisaatiot voivat synnyttää innovaatioita myös jatkossa, on niiden panostettava varsinkin pehmeisiin taitoihin”, toteaa Häkkinen.

27 % raportin vastaajista arvioikin, että vähintään puolet organisaation kehitysbudjetista tullaan jatkossa allokoimaan pehmeisiin taitoihin. Bisneskriittisimmiksi taidoiksi nostettiin kommunikaatio- ja johtajuustaidot, joiden lisäksi myös päätöksentekovalmiudet, ongelmanratkaisutaidot ja resilienssi koettiin tärkeiksi.

”Toimimme kumppanina valtaosalle Suomen suurimmista, globaaleista yrityksistä. Johtajuuskoulutuksemme esimerkiksi auttavat eri taustaisia henkilöitä siirtymään esihenkilötehtäviin huomioimalla myös monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta korostavat DEIB-aspektit”, Häkkinen lisää.

Hult EF:n raportti avaa myös kansainvälisiin oppimis- ja kehitysohjelmiin liittyviä haasteita. Organisaatioiden ykkösongelmana on löytää yhtenäisiä ja tasalaatuisia täydennyskoulutusohjelmia, jotka huomioivat maiden väliset kulttuurierot. Häkkinen vahvistaa saman pätevän suomalaisyrityksiin, joissa ohjelmat ovat usein hajautettuja maaorganisaatioiden ja lukuisten palveluntarjoajien kesken.

Täydennyskoulutusohjelmista saatavien hyötyjen maksimoimiseksi yritysten kannattaakin seurata ohjelmien tarvetta ja vaikuttavuutta datan avulla. Myös palveluntarjoajien määrään on syytä kiinnittää huomiota.

”Vielä ei ole liian myöhäistä päivittää oppimis- ja kehityssuunnitelmia nykypäivän tarpeisiin. Aluksi kannattaa kartoittaa nykytilanne osaamisvajeiden tunnistamiseksi. Tarvittaessa mallia voi hakea benchmarkingin tai kumppanien avustuksella. ’Missä haluamme olla viiden vuoden kuluttua?’ on myös tärkeä kysymys. Pääasia on, että aloittaa jostakin”, Häkkinen rohkaisee.

Tutustu kattaviin henkilöstön kehittämiseen liittyviin suosituksiin lataamalla Hult EF:n raportti.

Hult EF Corporate Education auttaa yrityksiä valmistautumaan tulevaisuuden työelämään yksilö, tiimi- ja organisaatiotasolla. Sillä on yhteensä 60 + 60 vuoden kokemus henkilöstön ja liikkeenjohdon kehittämisestä kahden yrityksen, Hult Ashridge Executive Education ja EF Corporate Solutions, kautta.

Teksti: Vanessa Törnblom

Julkaistu: 08/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.