Rekrytointi

Rekrygaala palkitsee jälleen alan parhaat – haku kategorioihin on nyt auki!

Jo viidettä kertaa järjestettävä Rekrygaala palkitsee rekrytointialan parhaat viidessä kategoriassa 3.11 Vanhalla Ylioppilastalolla. Gaalassa palkitaan tänäkin vuonna vuoden rekrytoija, rekrytointiteko, rekrytointialan kehittäjä, paras rekrykampanja sekä vuoden työnantajabrändi.

Kenelle sinä haluaisit antaa tunnustuksen tehdystä työstä?

Ilmoittautuminen kategorioihin on käynnissä nyt! Voit ilmoittaa mukaan itsesi tai organisaatiosi tai vinkata osaajan, teon tai kampanjan, joka on jäänyt kuluneen vuoden aikana mieleesi rekrytointialalta. Tutustu kategorioihin, vinkkaa teosta tai tekijästä tai ilmoittaudu mukaan.

Rekrygaalan järjestää Duunitori yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, HPL:n, Henry ry:n, HR viestin, Marketing Finlandin ja suorahakuyhdistys FEXin kanssa.

Rekrygaalan 2022 tuomaristo on myös valittu

Tuomaristossa vaikuttaa tänäkin vuonna nimekäs joukko alan huippuammattilaisia: HR- ja viestintäjohtaja Katri Viippola työeläkeyhtiö Varmalta, liiketoimintajohtaja Miikka Huhta Milttonilta, Chief Executive Searchin perustaja Hannu-Matias Nurmi, tutkimuspäällikkö Shadia Rask THL:ltä, toimitusjohtaja Sami Asikainen Eezyltä, Global Head of Employer Branding and Recruitment Marketing Jonna Sjövall UBS:ltä, henkilöstöpäällikkö Veikko Nissilä Perustavalta, Head of Recruitment Noora Lindberg Espoon kaupungilta, Suomen Ylioppilaskuntien Liiton puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev sekä hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin KONEelta.

Tutustu vuoden 2022 tuomaristoon ja lue heistä tarkemmin täällä.

Julkaisemme lisätietoja tapahtumasta somekanavissamme pitkin syksyä, joten pysythän kuulolla LinkedInissä, Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä: @rekrygaala

Julkaistu: 08/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.