Koulutus

HR-ammattilainen, onhan aikuiskoulutustuki tuttu?

Työn ja opintojen yhdistäminen aikuiskoulutustuella on hyvin joustavaa.

HR-ammattilaiset löytävät parhaat työntekijät ja tukevat heidän osaamisensa kehittymistä vastaamaan työnantajan tarpeita. Jos työntekijän osaamista voi täydentää tai uudistaa julkisten oppilaitosten koulutustarjoaman avulla, kannattaa tutustua aikuiskoulutustukeen.

Aikuiskoulutustuki on rahallinen, ansiosidonnainen tuki, jota palkansaajan on mahdollista käyttää 15 kuukautta työuransa aikana yhdessä tai useammassa ajanjaksossa. Tuki on tarkoitettu ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin kuten kokonaisiin tutkintoihin tai lyhyempiin täydentäviin opintoihin.

Aikuiskoulutustukea hakee ja saa työntekijä, mutta hakuprosessiin osallistuu myös työnantaja. Työnantaja ja työntekijä voivat myös yhdessä suunnitella aikuiskoulutustuen hyödyntämisen. Tuki sopii työkaluksi esimerkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta osaamisvajetta tai työvoimapulaa ei pääse syntymään. Tukea voi hyödyntää matalalla kynnyksellä yksittäisten työntekijöiden kouluttautumisessa tai osana henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmia.

Aikuiskoulutustukea voi saada työntekijä, jolla on yli kahdeksan vuoden työhistoria miltä alalta tahansa. Työvuosiin voi laskea myös perhevapaita ja varusmies- tai siviilipalvelun enintään kahden vuoden ajalta. Opiskelua aikuiskoulutustuella on mahdollista ehdottaa työntekijälle vuoden työsuhteen jälkeen. Kouluttautumisen tavoitteista voidaan sopia yhdessä ja opitut asiat tukevat työntekijän omaa työtä.

Työnantajan on hyvä huomata, että aikuiskoulutustuella opiskelevan on siirryttävä osittaiselle tai kokoaikaiselle opintovapaalle. Työn ja opintojen yhdistäminen aikuiskoulutustuella on hyvin joustavaa, koska työntekijä voi kuukausittain päättää, nostaako aikuiskoulutustukea. Tuelle siirtymisen vaikutuksia työntekijän ansioihin voi selvittää yhdessä aikuiskoulutustuen verkkosivuilla olevan laskurin avulla ja miettiä sen pohjalta parhaat vaihtoehdot.

Keskustelu osaamisen kehittämisestä työnantajan ja työntekijän välillä on ilahduttavasti muuttunut entistä avoimemmaksi. Aikuiskoulutustuen kiinnostavuus sekä työn ja opintojen yhteensovittaminen ovat viime vuosina kasvaneet selkeästi. Jos aikuiskoulutustuen mahdollisuudet eivät ole vielä tuttuja, lisää tietoa saat verkkosivulta www.aikuiskoulutustuki.fi sekä seuraamalla Työllisyysrahaston Instagram-tiliä ja Facebookissa Aikuiskoulutustuki-tiliä.

Aikuiskoulutustuki lyhyesti:

• Tuki on joustava ratkaisu työn ja opiskelun yhdistämiseen.

• Koulutusvaihtoehtoja on runsaasti tutkinnoista täydennyskoulutukseen.

• Tuen hyödyntämiseen ei tarvita koulutus- tai urapolkuja.

• Aloite aikuiskoulutustuen käytöstä voi tulla niin työnantajalta kuin työntekijältäkin

• Aikuiskoulutustuen saamiseksi on jäätävä opintovapaalle joko osa- tai kokoaikaisesti. Muut saamisehdot löydät aikuiskoulutustuki.fi-sivulta.

• Työntekijä hakee aikuiskoulutustukea itse Työllisyysrahaston asiointipalvelussa ja saa tuen itselleen.

• Tukea voi hakea lisätäkseen osaamista nykyisessä tehtävässä, seuraavan ura-askeleen ottamiselle tai aivan uudelle uralle suuntautumiseen.

Kuvat: Työllisyysrahasto

Julkaistu: 08/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.