TOIMITUKSELTA

Torilla tavataan - mutta milloin kohdataan?

Korona on myllertänyt Suomea pitkään ja huolella. Kun globaali pandemia vaihtuu lennosta sodan tuuliin, ei ole ihme, että monella on takki tyhjä. Millainen on kansakunnan henkinen kunto tässä tilanteessa?

Joitakin vastauksia on löydettävissä THL:n keväisestä asiantuntija-arviosta ’Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen’. Tuoreimman FinSote-tutkimuksen mukaan esimerkiksi psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi alle 50-vuotiailla ja samassa ikäryhmässä havaittiin myös avun hakemisen lisääntyneen. Psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi FinSote-tutkimuksen mukaan lähes kaikissa maakunnissa, vaikka itse koronaepidemian toinen aalto painottui HUS-alueelle.

FinSote-tutkimuksen mukaan psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi matalasti koulutetuilla miehillä ja naisilla sekä korkeasti koulutetuilla naisilla. Huolestuttava havainto: vaikka itsemurha-ajatukset eivät ole yleistyneet aikuisväestössä, korkeasti koulutetuilla naisilla itsemurha-ajatukset olivat yleistyneet. Työikäisten joukossa psyykkisesti kuormittuneimpia olivat kuitenkin työttömät sekä eläkkeellä olevat naiset.

Tilastokeskuksen korona-aikana toteuttamat Kansalaispulssi-kyselyt ovat luodanneet muun muassa kansalaisten stressitasoja. Kansalaispulssi kertoo, että koettu stressi on ollut vähäisintä 60–74-vuotiailla, ja heidän kohdallaan tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana koko epidemiatilanteen ajan. Muissa ikäryhmissä koettua stressiä on ollut enemmän.

Kesän 2020 jälkeen erot muiden ikäryhmien stressin kokemuksessa ovat kuitenkin kasvaneet. Eniten stressiä ovat kokeneet 15–29-vuotiaat. Sen sijaan 45–59-vuotiailla stressin kokeminen on pysynyt suhteellisen vakaalla, nuorempia ikäryhmiä matalammalla tasolla.

THL:n koronaraportin laatijat toteavat, että he eivät pysty esittämään vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa ennustetta mielenterveysvaikutusten todennäköisestä kehittymisestä jatkossa. Toisaalta juuri koronaepidemia on osoittanut meille, miten epävarmaa parhaimpiinkin tietoihin perustuva ennustaminen on. Nyt polttavan ajankohtainen Ukrainan sota tulee vaikuttamaan väestön ja eri väestöryhmien mielenterveyteen, tutkijat uskovat.

Joitakin ilmeisiä suosituksia on kuitenkin mahdollista tehdä. Työikäisistä psyykkisesti kuormittuneimpia olivat työttömät ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, joten ainakin näistä ryhmistä on syytä ottaa koppi.

Australiassa tehdyssä monitieteisessä arviossa on esitetty, että juuri työllistymistä edistävät toimet olisivat niitä kaikkein vaikuttavimpia toimenpiteitä koronaepidemian kielteisiä vaikutuksia korjattaessa. THL:n tutkijat toteavat, että näihin toimiin on panostettu myös Suomessa – ja tätä työtä on tärkeä jatkaa edelleen.

Mutta vaikka työpaikka olisi tallella, monella arki yskii ja pahasti. Työyhteisö on saattanut ”ajelehtia” työntekijän ulottumattomiin jonnekin pilveen ja organisaation kulttuuri murentua sanahelinäksi. Mikä sitten neuvoksi?

Kun stressi painaa päälle, voi ystävällinen sana tai ele olla kullanarvoinen. Suomalainen työelämä tarvitsee nyt kohtaamisia, joissa omaa pahaa mieltä ja epävarmuutta pääsee viimein purkamaan. Esihenkilöiden on pidettävä omasta laumastaan huolta, se on selvä, mutta jokainen meistä on nyt paljon vartijana. Mitä minä voin tänään tehdä auttaakseni itseäni ja muita?

Yksi avain tulevaisuuteen on hybridityö. Jos kerran etä- ja lähityön yhdistelmä voi olla millainen tahansa, niin eiköhän tehdä siitä kerralla mahdollisimman hyvä. Organisaatioiden johto ei kuitenkaan osaa lukea ajatuksia, eikä tiedä, millaisia työnteon malleja työntekijät mieluiten haluaisivat taloon. Jokaisen vastuulla on kertoa, miten itse haluaisi tulevaisuudessa tehdä työtä.

Petri Charpentier

Julkaistu: 06/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.