Hyvinvointi
Valmennus
Yrityskulttuuri

Buustia työhyvinvointiin Peurungasta

Työyhteisön tärkein voimavara on työntekijät ja heidän hyvinvoinnistansa huolehtiminen on keskeisessä asemassa menestyksekkään organisaation taustalla. Peurungassa on pitkä kokemus erilaisista työhön kuntoutumisen muodoista sekä vahvaa osaamista keinoista työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Hyvinvointiin sijoittaminen kannattaakin nähdä yrityksissä investointina, sillä henkilöstön hyvinvointiin panostaminen on tutkimusten mukaan todettu tulevan moninkertaisina takaisin.

Hyvinvoinnin hyödyt näkyvät etenkin sairauspoissaolojen vähenemisenä, työn tehokkuuden ja asiakastyytyväisyyden kasvuna sekä työhön sitoutuneempina työntekijöinä. Työhyvinvoinnin kehittämisen taustalla on hyvä olla tutkimusnäyttöön perustuvia keinoja ja hyvinvoinnin muutoksia kannattaa tarkastella myös pidemmällä aikavälillä.

“Työhyvinvointi on yhteistyötä niin johdon, esimiesten kuin työntekijöidenkin kesken. Jokaisella työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnistaan omaan työhön vaikuttamisen, itsestä huolehtimisen ja palautumisen kautta. Työterveys, työsuojelu ja johto varmistavat osaltaan, että työn tekeminen terveellisesti ja turvallisesti mahdollistuu. Mielestäni työhyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi asioiden puheeksi ottaminen, asioihin puuttuminen, ihmisen motivointi omaan itsehoitoon ja tilanteen muuttamiseen sekä kuulluksi tuleminen. Lisäksi tärkeää olisi, että toimet tapahtuisivat oikea-aikaisesti”, kertoo Sanna Rossi, Peurungan työfysioterapeutti.

Työhyvinvoinnista puhuttaessa kannattaa hyvinvointia ja terveyttä käsitellä kokonaisvaltaisesti yksittäisten tekijöiden kuten kuormituksen tai työmäärän hallinnan sijaan. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä toiminta- ja työkyky vaikuttavat kaikki toisiinsa. Lisäksi tärkeää on osaaminen ja motivaatio työtä kohtaan.

Valittaessa vaikuttavia työhyvinvointipalveluita tulisi tunnistaa työntekijälle sekä työyhteisölle keskeisiä kehittämiskohteita eri hyvinvoinnin osa-alueiden joukosta sekä räätälöidä niihin sopivia keinoja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tähän tarpeeseen pyrimme vastaamaan moniammatillisesti liki 60 terveydenhuollon ammattilaisemme voimin.

“Itse lähestyn työkykyä Työterveyslaitoksen Työkykytalon kautta. Talon kolmessa alimmassa kerroksessa ihmisen henkilökohtaiset voimavarat (fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, ammatillinen osaaminen, omat henkilökohtaiset elämänarvot, asenne/motivaatio työtä kohtaan), neljännessä kerroksessa johtaminen, työyhteisö ja työolot. Olennaisesti ihmisen työkykyyn vaikuttavat myös työkykytaloa ympäröivät sosiaaliset verkostot sekä yhteiskunnan rakenteet ja säännöt. Voisikin sanoa, että työkykyyn voidaan vaikuttaa sekä yksilön omin toimin että myös työnantajan ja yhteiskunnan taholta tulevin toimin yhteistyössä”, kertoo Satu Takkinen, Peurungan psykologi.

Peurungan yrityksille suunnatut työhyvinvointipalvelut on jaettu teemoittain viiteen eri aihepiiriin: henkinen hyvinvointi, aktiivinen arki, tasapainoa ja hyvinvointia elämään, yhteistyöstä voimaa ja motivaatiota sekä voimaa ja harmoniaa luonnosta. Kaikki teemat sisältävät erilaisia kokonaisuuksia yksittäisistä työhyvinvointipäivistä pidempi kestoisiin hyvinvointivalmennuksiin. Lisäksi tuotamme monipuolisia ammatillisen kuntoutuksen palveluita, joiden avulla pyritään parantamaan esimerkiksi työllistymistä sekä työssä jaksamista. Lisätietoja saat Peurungan nettisivuilta sekä myyntipalvelustamme.

Peurunka on esittelemässä työhyvinvoinnin ratkaisuja Työhyvinvointi-messuilla Tampereella 13.–15.9.2022. Tervetuloa osastolle juttelemaan!

Lisätietoja: peurunka.fi

Julkaistu: 08/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.