Hyvinvointi

Työsuhdepyörä - Digitaalisilla innovaatioilla kohti vastuullista liikkumista

Kuluneet viime vuodet ovat muuttaneet B2B palvelutarjonnan ajattelumaailmaa, eikä paluuta entiseen ole. Iso osa yrityksistä odottaa jatkossakin siirtymistä kohti digitaalisempia ja automatisoidumpia palvelumalleja sekä vastuullisempia tuotantoketjuja.

Menestys tässä uudessa ympäristössä edellyttää, että organisaatiot suunnittelevat palvelupolkunsa nämä asiat mielessä pitäen. Yritykset käyttäytyvät nykyään entistä enemmän kuluttaja-asiakasmaisesti – odottaen enemmän henkilökohtaisempaa palvelua ja yleistä joustavuutta palveluhankinnoissa, lisäksi yritykset haluavat sitoutua ensisijaisesti digitaalisesti ja löytää mahdollisimman useita tapoja automatisoida palvelutarjonnan ylläpitoa. Digitaalinen työskentelytapa näkyy myös työskentelymallien muutoksena, esimerkiksi asiakastapaamisten korvaamisena videopalavereilla, lyhentäen arjen liikkumismatkoja ja siirtämällä niitä vastuullisempiin ja vähäpäästöisempiin liikkumismuotoihin kuten sähköautoiluun ja työmatkapyöräilyyn.

Digitalisaatio ja työskentelytapojen muutokset ovat vahvasti muuttaneet arjen kulkutapoja ja yhä useammat ovat löytäneet intohimon pyöräilyyn muutoksen myötä. Suomessa eletään kaikkien aikojen pyöräilybuumia, jota on entisestään kiihdyttänyt 2021 voimaan astunut työsuhdepyörän veroetu, joka mahdollistaa työsuhdepyörän hankinnan ansiotuloverosta vapaana etuna 1200 € asti/vuosi. Veroedun myötä, työsuhdepyörän hankinnasta on tullut hitti työpaikoilla, ja yritykset etsivät kuumeisesti tapoja tarjota pyöräetu työntekijöille vastuullisesti ja mahdollisimman mutkattomasti.

Vuonna 2009 perustettu Electrobike on tarjonnut pyöräleasingia ja sähköpyöräpalveluita jo yli 5 vuoden ajan ja yritys on ollut edelläkävijänä kehittämässä työsuhdepyöräasiakkaita varten täysin digitaalista työsuhdepyöräpalvelua. Digitalisaatio on tehnyt edun tarjoamisesta, hallinnoinnista ja käyttöönotosta mutkatonta sekä työntekijälle, että työnantajalle. Kehitetty palvelumalli on mahdollistanut palvelun käytön työnantajalle täysin kuluttomasti. Lisäksi innovaatiot työsuhdepyörien laiterekisteri-, leasingsopimus-, ja palkkahallintoautomaatioissa ovat tehneet Electrobikesta edelläkävijän työsuhdepyöräpalvelun tarjoajana.

Electrobiken edustamien Husqvarna & R Raymon pyörämerkkien yhteistyökumppanina toimii saksalainen, Euroopan johtava kaksipyöräisten ajoneuvojen valmistaja, PIERER Mobility AG. Yritysten vahva yhteistyö ja vastuullinen valmistus-, ja toimitusketju antavat mahdollisuuksia investoida lisää laiteturvallisuuteen, kierrätysinnovaatioihin ja sekä laitteiden kehittyvään teknologiaan. Electrobiken Työsuhdepyöräpalvelu antaa työntekijälle mahdollisuuden hankkia työsuhdepyörä huomattavasti edullisemmin, kuin kuluttaja-asiakkaana hankittaessa. Työnantajalle taas koituu taloudellista hyötyä, sillä osana palkkaa tarjottavasta työsuhde-edusta ei tule palkan sivukuluja ja leasing-sopimuksen kulut tai pyörän hankintahinta voidaan vähentää yhteisöverotuksessa. Lisäksi työsuhdepyöräsopimuksiin kuuluu palautusmahdollisuus, jonka ansiosta työsuhdepyörän voi palauttaa kesken myös sopimuskauden.

Electrobiken työsuhdepyöräpalvelun avulla kannustat henkilöstön siirtymistä kohti vastuullisempaa liikkumista ja ympäristöystävällisempää arkea.

Electrobike on vuonna 2009 perustettu sähköpyörien maahantuontiin ja myyntiin erikoistunut yritys. Yrityksille Electrobike tarjoaa työsuhdepyöräpalvelua täysin sähköisenä avaimet käteen -palveluna, joka tekee edun käyttöönotosta ja hallinnoinnista vaivatonta. Itsenäisenä maahantuojana Electrobiken palvelukonseptiin kuuluu ympäristövastuullisesti tuotetut sähköpyörät, tavalliset polkupyörät, monipuoliset pyöräilytarvikkeet, pyörähuoltopalvelut sekä moderneja tarpeita vastaavat polkupyörien säilytysratkaisut.

Lisätietoja edusta ja palvelusta: www.tyosuhdepolkupyora.fi & yritysmyynti@electrobike.fi

Julkaistu: 08/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.