Hyvinvointi

Mielenterveyden vahvistaminen työpaikalla kaipaa uusia tapoja ja hyvää yhteistyötä

Mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kelan mukaan mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet kaikissa ikäryhmissä, naisilla jonkin verran enemmän kuin miehillä. 16–34 -vuotiaiden mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo yli 15 vuoden ajan. Taustalla on monenlaisia tekijöitä, tärkeimpänä ehkä työelämän kiihtyvä muutos ja uudet työntekemisen tavat, jotka haastavat mieltä.

Painopiste edistävään mielenterveystyöhön

Työelämän muuttuessa työterveysyhteistyön painopistettä on syytä siirtää enemmän ennaltaehkäisevään ja edistävään suuntaan. Mielenterveyden tuki työpaikalla -toimintamalli työterveysyhteistyöhön -hankkeessa luodaan uudenlaisia toimintatapoja mielenterveyden edistämiseen. Näitä on kehitetty yhdessä 25 työpaikka- ja työterveyshuoltoparin kanssa.

Hankkeen alun nykytilan kartoitus osoitti, että monin osin toimijoilla on erilainen käsitys työterveysyhteistyön laadusta. Työpaikat arvioivat yhteistyön laatua mielenterveysasioissa huomattavasti kriittisemmin. Työterveyshuollot ovat tehneet valtavasti kehitystyötä tuotteistaakseen palveluita. Kadotetaanko jotain olennaista yhteistyöstä, jos toimintasuunnitelmat alkavat muistuttaa palveluluetteloilta? Miten voisi paremmin yhdistää räätälöinnin ja ajatuksella tuotetut palvelut, jotta asiakasorganisaatiolla säilyy kokemus, että juuri heidän tilanteensa ja tarpeensa on huomioitu yhteistyössä?

Työterveysyhteistyö on edelleen usein riskilähtöistä ja korjaavaa. Muuan muassa lyhyt (psyko)terapiaa on lisätty työterveyssopimuksiin ja työkyvyn johtamisen malleja on kehitetty. Mielenterveyden tuki -hankkeessa on tullut selväksi, että yksilöiden työkyvyn tukemisen rinnalla työyhteisöjen ja esihenkilöiden tuki täytyy nostaa keskiöön.

Hyvä yhteistyö perustuu monipuoliseen tietoon

Eräs työpaikkatyöterveyspari uudisti toimintasuunnitelman teon prosessin. Se tehtiin liiketoiminnan, HR:n ja työterveyshuollon kanssa työpajamaisesti työpaikan tarpeista käsin. Työpajoissa hyödynnettiin laajasti sekä työterveyshuollon ja työpaikan dataa että molempien osapuolten havaintoja ja hiljaista tietoa. Kun yhteistyön tavoite on asetettu dialogissa, tulee toimintasuunnitelmasta aidosti yhteinen dokumentti, joka ohjaa toimintaa ja tuottaa mielen hyvinvointia.

Nuorten jaksaminen työelämässä mietityttää

Osassa hankkeen työpaikoista oltiin huolissaan nuorten mielenterveydestä ja haluttiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa edistää nuorten mielen hyvinvointia. Eräässä työpaikassa etsittiin keinoja osallistavasti nuorten kanssa. Syntyi käytännöllisiä arjen ideoita nuorten käyttämiä kanavia ja tapoja hyödyntäen muun muassa unen ja työelämätaitojen vahvistamiseen.

Toisessa työterveyshuolto ja työnantaja kiinnittivät huomiota toimialalla yleiseen ylisuorittamiseen ja vaativuuteen mielen hyvinvoinnin riskinä. Yhdessä luotiin askeleita armollisemman näkökulman vahvistamiseen. Nuoret alalle tulevat perehdytetään jatkossa siihen, että kasin suoritus riittää. Työterveyspsykologi rakensi yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa perehdytysohjelman liiallisen vaativuuden riskeistä ja riittävän hyvästä tavoiteasetannasta.

Työpaikat voivat käyttää mielenterveystyönsä pohjana Hyvän mielen työpaikka -merkkiä. Hakuprosessi ohjaa tarkastelemaan myös työterveysyhteistyön elementtejä. Mielenterveysosaaminen on arjen asioita, joihin voidaan vaikuttaa!

Lisätietoja: www.ttl.fi, www.hyvanmielentyopaikka.fi

Kirjoittajat: Sari Nuikki ja Saija Koskensalmi, Mieli Suomen Mielenterveys ry, työelämän mielenterveys -yksikkö

Kuva: Työterveyslaitos

Julkaistu: 06/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.