Hyvinvointi
Työaika (työajan hallinta)

Minduin taukosovellus vaalii mielen työhyvinvointia

Alasta riippumatta työelämä on intensiivistä ja työssä vaaditaan yhä enemmän henkistä kapasiteettia. Mieli on tärkein työväline, mutta sen huoltaminen on vielä verrattain uutta työpaikoilla. Työpaikoilla tulisi etsiä aktiivisesti keinoja henkisen työhyvinvoinnin tukemiseen. Paras aika aloittaa työkykyä vaalivat toimet oli eilen, toiseksi paras aika on nyt. Hyvinvoiva mieli luo perustan työn tuottavuudelle.

Mielen mekanismeja hyödyntävä sovellus ohjaa tehokkaasti palautumaan

Mindui on työelämän tarpeisiin suunniteltu taukosovellus, joka tarjoaa tauon mielelle työpäivän aikana. Äänitteet ovat jaoteltu kategorioihin ajallisen keston sekä työpäivän tarpeiden perusteella. Minduin äänitteet ovat lyhyitä, 3-10 minuutin pituisia mielikuva-, hengitys-, ja syvärentoutusharjoituksia. Äänitteet sekä rentouttavat että virkistävät mieltä.

Sovellus sisältää myös Siirtymät-kategorian, jonka harjoitukset auttavat kääntämään ajatukset työasentoon tai esimerkiksi vapaa-ajan asentoon. Työn ja vapaa-ajan rajaaminen sekä psykologinen irrottautuminen ovat työelämän tärkeimpiä taitoja.

Vaikka Mindui on tarkoitettu käytettäväksi työpäivän aikana, on sovelluksessa myös uni-kategoria. Uniäänitteet auttavat päästämään irti päivän asioista, rauhoittavat mieltä ja nopeuttavat nukahtamista.

Minduin tehokkuus perustuu mielen omien mekanismien hyödyntämiseen. Äänitteet ohjaavat aivot tehokkaasti palautumisen taajuudelle ja takaisin virkeäksi. Verrattuna esimerkiksi mindfulness- tai meditaatioharjoituksiin, Mindui on vahvemmin ohjaava eikä myöskään vaadi erillistä perehtymistä tekniikkaan. Äänitteiden kuuntelemisen voi aloittaa heti. Sovellus on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi.

Pelillisyys auttaa luomaan kestäviä ja hauskoja rutiineja mielen huoltoon

Mielen hyvinvointia edistävän taukokulttuurin luominen on vaikeaa. Lähes jokainen tietää, että erilaisilla hengitysharjoituksilla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Liian usein kuulee kuitenkin sanottavan: “En ehdi. En malta. On kiire”.

Jotta tauot saadaan säännölliseksi osaksi työpäivää, tarvitaan työpaikoilla yhteisiä ja hauskoja rutiineja.

Mindui-sovellukseen on rakennettu työyhteisöpeli, jonka avulla voidaan luoda persoonallisia haasteita taukokulttuurin kehittämiseksi. Työyhteisöpeli lisää positiivista painetta taukojen pitämiseen - tauko tulee pidettyä jo pelkästään siksi, että haluaa tiimin onnistuvan tavoitteessaan.

Sovellukseen ladataan haasteeseen liittyvä valokuva, joka on aluksi kokonaan peitettynä. Kuva alkaa paljastua kaikille haasteeseen osallistujille sitä mukaa kun taukoja pidetään ja se motivoi sitoutumaan haasteeseen. Työyhteisöpeliä voidaan hyödyntää tiimihengen luomisessa, tutustumisleikkinä tai esimerkiksi osana bonus- tai palkitsemisjärjestelmää. Vain mielikuvitus on rajana.

Tutustu Mindui-taukosovellukseen osoitteessa www.mindui.fi

Julkaistu: 08/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.