Johtaminen
Yrityskulttuuri

Yrityksen vastuulla on kaikki

Yritysvastuun käsite on jatkuvasti laajentunut viime vuosina – mutta mitkä ovat yritysvastuun keskeiset ”rakennuspalikat” tänään ja huomenna?

Toimitusjohtaja Marc Hinnenberg Hanken & SSE Executive Educationilta toteaa, että esimerkiksi eettistä sijoittamista on harjoitettu jo pitkään, mutta kestävän kehityksen mukainen, vastuullinen sijoittaminen on sitten jo tuoreempi tulokas.

”Uusinta ja mielenkiintoisinta vastuullisuuden alueella tällä hetkellä on sosiaalinen vastuu ja siihen liittyvät asiat”, Hinnenberg pohtii.

Vastuullisuus ja muutos kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa haastavat yrityksiä uudistamaan strategiaa, liiketoimintaohjausta ja raportointia – sekä varmistamaan edellytykset liiketoiminnan rahoitukselle tulevaisuudessa. Hanken & SSE on viime aikoina kartoittanut teollisuusyritysten strategisen uudistumisen edellytyksiä laajassa tutkimuksessa – ja vastuullisuus on yksi menestyvien yritysten johtotähdistä. Itsestään ei uusi, kestävämpi liiketoiminta kuitenkaan ilmoille putkahda:

”Kehitys on tällä hetkellä vielä hyvin inkrementaalista”, Hinnenberg toteaa ja lisää, että visioiden puute on silmiinpistävää monissa yrityksissä.

Käsijarru päällä muutokseen

Hinnenberg puhuu ”käsijarrujohtamisesta”, jossa lähinnä vain reagoidaan ulkomaailman tapahtumiin, sen sijaan että hyödynnetään omaa toimijuutta täysimääräisesti.

”Johtajuudesta ja sen merkityksestä puhutaan organisaatioissa yllättävän vähän, vaikka vasta hyvän johtamisen kautta valjastetaan ne kyvykkyydet ja se ketteryys, jota talossa tarvitaan.”

Vastuullisuuskeskustelu on pitkään pyörinyt hiilenmustana: vertaillaan hiilijalanjälkiä, vähennetään ja raportoidaan päästöjä, tehdään kiertotalouspilotteja Hinnenberg ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että kaikki toimijat ovat kuorossa mukana täydestä sydämestään. Esimerkki: jos yritykseen halutaan vastuullisuuteen keskittyvä johtaja, niin nämä Sustainability-asiat tyrkätään herkästi brändi-, viestintä tai markkinointijohtajan tontille.

”Siitä tulee väkisinkin mieleen, että onko vastuullisuus etupäässä viestinnällinen harjoitus.”

Sanoista tekoihin, kiitos!

Toinen tärkeä huomio: yritykset puhuvat paljon ympäristöystävällisyydestään ja kestävä kehitys onkin noussut isosti agendalle. Tästä huolimatta teot ovat usein satunnaisia, vailla sen suurempaa kontekstia:

”Vaikka sanotaan kuinka, että ollaan vastuullisia, niin kuinka usein on oikeasti muutettu bisnesmallia sen mahdollistamiseksi?” Hinnenberg haastaa.

Tulevaisuudessa Hinnenberg odottaa näkevänsä, miten datan hyödyntäminen kirittää vastuullisuutta monin tavoin: esimerkiksi asiakaskäyttäytymisen pienetkin muutokset ovat nyt nähtävissä ja yritykset tekevät johtopäätöksensä nopeasti.

”Lisäksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan rakentaminen korostuu tälläkin saralla”, hän lisää.

Toimitusjohtaja Marc Hinnenberg Hanken & SSE Executive Educationilta toteaa, että esimerkiksi eettistä sijoittamista on harjoitettu jo pitkään, mutta kestävän kehityksen mukainen, vastuullinen sijoittaminen on sitten jo tuoreempi tulokas.
KUVA: MATIAS JURVANEN

Täsmäkoulutusta tarpeeseen

Vastuullisuusnäkökulmat tulevat koskettamaan kaikkia yrityksiä, niin pieniä kuin suuriakin, joko pakollisten raportointivaatimusten, rahoituksen saatavuuden, hinnan tai asiakkaiden vaatimusten sekä markkinapaineen muodossa.

”Vastaamme lisääntyneeseen kysyntään omalla koulutustarjonnallamme, josta uusi Sustainable Finance -ohjelmamme on yksi hyvä esimerkki.”

Ohjelma keskittyy kestävyyden talousnäkökulmaan ja siinä käydään läpi kestävän kehityksen ja vastuullisen yritystoiminnan keskeiset käsitteet, ESG:n eri näkökulmien mittaaminen, keskeiset raportointiviitekehykset (GRI, SASB, TCFD) ja vastuullisuusluokitukset (ns. ESG-reittaukset). Lisäksi ohjelmassa perehdytään tulevaan EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntöön ja sen odotettuihin vaikutuksiin yritystoiminnassa.

Humanitaariset toimitusketjut

Yksi keskeinen tutkimusalue Hankenilla on Humanitarian Logistics:

”Humlog insitituutti on ollut meillä jo jonkin aikaa, mutta mielenkiinto tähän osaamiseen on noussut hyvin ajankohtaiseksi sekä Covid pandemian, että Ukrainan sodan takia.” Esimerkiksi Punaisen Ristin kanssa yhteistyössä parannetaan eri toimijoiden valmiuksia vastata niihin.

”Yksi esimerkki on vedensaanti tulevaisuudessa – miten se varmistetaan ja miten toimitusketjut turvataan.”

Laajemmassa kuvassa kysymys on paitsi arvoketjuista, myös kokonaisista arvoverkostoista: ekosysteemit voivat tehdä paljon hyvää ja kaunista kestävän kehityksen puolesta.

”Arvoa rakentavat verkostot ja niiden hyvä johtaminen ovat nyt olennaisessa roolissa myös vastuullisuuden kannalta”, hän pohtii.

Vastuullisuus on kilpailu- ja erottautumistekijä

Myös Suomalaisen Työn Liitossa on huomattu, että vastuullisuus vyöryttää nyt joka rintamalla. Suomalaisen Työn Liiton jäsenyhteisöjä edustava johtokunta nosti vastuullisuuden strategisesti tärkeäksi teemaksi vuonna 2019 ja liitossa uskotaan, että vastuullinen työ on perusvaatimus sille, että Suomi pärjää kilpailussa. ”Lisäksi vastuullisuus on erottautumistekijä, jolla yrityksille ja niiden tuotteille luodaan kilpailuetua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti”, toteaa toimitusjohtaja Tero Lausala.

”Me haluamme tukea 5 500 jäsenyritystämme ensinnäkin määrittelemään sen, mitä vastuullisuus on – ja sitten toteuttamaan sen ja viestimään siitä.”

Suomalaisen Työn Liitolla on jäseninä vastuullisuuden globaaleja ”Hall of Fame” -jäseniä, kuten Kesko ja UPM, mutta suurin osa jäsenistä on pk-yrityksiä, joille vastuullisuusasiat tuottavat – ainakin ajoittain – päänvaivaa.

”Vastuullisuuteen liittyvän regulaation määrä pk-sektorilla on kasvanut kovaa vauhtia, kun isot yritykset ovat vastuuttaneet oman toimitusketjunsa jäsenet näistä asioista.” Lausalan mukaan muutos on ollut silmiinpistävä viimeisen parin vuoden aikana.

”Vastuullisuuden lisääminen on tietenkin kaikin puolin kannatettavaa, mutta sekin on selvää, että osa meidän pkjäsenistä on hätää kärsimässä, kun tarvittavaa osaamista ei yrityksestä löydy.”

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala sanoo, että vastuullisuuteen liittyvän regulaation määrä pk-sektorilla on kasvanut kovaa vauhtia, kun isot yritykset ovat vastuuttaneet oman toimitusketjunsa jäsenet näistä asioista.
KUVA: NIKO JEKKONEN

Kuka vastaa vastuullisuudesta?

Monesti vastuullisuudesta tulee uusi ”myllynkivi” pienen firman toimitusjohtajan kaulaan, kun talossa ei ole vastuullisuuspäällikköä, vastuullisuusosastosta nyt puhumattakaan. ”Aika kovaa venymistä nykytilanne voi vaatia”, Lausala kuittaa.

Vastuullisuuden ”evoluutiosta” puhuttaessa Lausala toteaa, että monet näistä teemoista ovat olleet keskustelussa jo 1990-luvulta lähtien, mutta tekoja on tullut enemmänkin tipoittain kuin hyökyaaltona.

”Nyt me olemme nähneet vastuullisuusasioiden esiinmarssin lyhyessä ajassa ja kiivaalla tahdilla – vastuullisuus on äkisti ’must do’ kaikille yrityksille.”

Sanahelinästä ei tällä kertaa ole kyse, sen kertoo esimerkiksi isojen kaupparyhmien ostodata. Niin kuluttaja kuin yrityssektorikin haluaa ostaa vastuullisesti, mikä ohjaa tuottajia väkisinkin.

Vastuullisuus hallitustyön prioriteetiksi?

Maaliskuussa 2022 julkaistu haastattelututkimus ”Vastuullisuus yritysten hallitusten päätöksenteossa” osoittaa, että johtavien suomalaisten yritysten hallitusten puheenjohtajat kokevat vastuullisuuden elintärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintaa. Vastuullisuuden integroinnissa osaksi strategiaa näyttää kuitenkin vielä olevan eroja yritysten välillä.

Haastattelututkimuksen toteuttivat väitöskirjatutkija Laura Varja ja professori Janne Tienari Hankenilta. Tutkimuksen toimeksiantajia olivat Boardman, FIBS ja Perheyritysten liitto.

Tutkimus perustuu 19 johtavan suomalaisen yrityksen hallituksen puheenjohtajan haastatteluun. Haastateltavat edustavat yrityksiä eri toimialoilta, ja niiden omistuspohja on erilainen. Mukana on sekä pörssilistattuja yrityksiä että perheyrityksiä; valtaosa on teollisia yrityksiä ja yrityksiä, jotka ovat kooltaan Suomen oloissa merkittäviä.

Tutkimuksessa havaittiin, että osa yritysten puheenjohtajista ja heidän edustamistaan yrityksistä on edelläkävijöitä vastuullisuudessa. Osa taas edustaa sopeutujia, jotka ovat vasta matkalla kohti kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä vastuullisuudesta tai joille vastuullisuuden merkitys näyttää vielä olevan osin epäselvää.

Tutkimuksen mukaan edelläkävijöillä vastuullisuus on monipuolisesti mukana hallituksen päätöksenteossa. Heillä on kokonaisvaltainen näkemys vastuullisuudesta, ja he näkevät vastuullisuuden arvopohjaisena ja strategisena toimintana.

Nämä edelläkävijät pystyvät analysoimaan vastuullisuuden eri osa-alueiden ja ulottuvuuksien (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen) merkitystä ja niiden välisiä yhteyksiä. He pohtivat vastuullisuuden tärkeyden syitä paitsi yrityksen kannalta, myös yhteiskunnallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Tutkimuksen mukaan yrityksen hallituksen rooli vastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä on varmistaa, että vastuullisuus on yksi strategisesti merkittävistä teemoista ja keskeinen osa strategiatyötä ja päätöksentekoa yrityksen sisällä. Hallituksen tehtävä on pitkän aikavälin vision luominen ja kehittäminen, vuoropuhelu ylimmän johdon kanssa sekä yhteydenpito yrityksen sidosryhmiin. Tärkeitä kysymyksiä ovat mm. mittareiden luominen vastuullisuudelle ja johdon palkitseminen niiden pohjalta.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 05/2022