Hyvinvointi
Johtaminen
Valmennus
Yrityskulttuuri

NÄKÖKULMA

Paha olo pois!

Kirjoittaja: Saara Remes

Kuva: Paula Nummela

Vain pieni osa ihmisistä käyttäytyy työpaikalla huonosti – onneksi. Yhdenkin ihmisen tökerön käytöksen heijastinvaikutus on kuitenkin suorastaan järkyttävä. Miksi huonoon käytökseen tai loukkaaviin puheisiin ei sitten puututa?

Sovittelijan työssä törmään usein siihen tosiasiaan, että meillä on hyvin erilainen käsitys siitä, millainen käytös on toista ihmistä loukkaavaa. Tyypillisin kommentti on aidosti hämmästynyt toteamus: ”Minä olen suora ihminen ja en rupea mitään korulauseita rustaamaan. Sanon asiat niin kuin ne ovat! Ja muut saa luvan sopeutua siihen. ”

No, joo ja ei. On totta, että aikuisen työssä käyvän ihmisen tulee kyllä ymmärtää, että joudumme sekä antamaan että vastaanottamaan kritiikkiä ja olemme asioista välillä eri mieltä. Kyse onkin siitä, millä tavalla me käsittelemme erilaisia näkemyksiä tai annamme palautetta toisillemme.

Loukkaavan käytöksen vaikutuksia ihmisiin on tutkittu jo kauan, eikä vain psykologian alalla. Yksi tunnetuimmista on johtamisen professori Christine Porath, joka on tutkinut loukkaavan käytöksen vaikutuksia myös organisaatioon ja työn tuottavuuteen. Luvut ovat karua luettavaa.

Tutkimusten mukaan työkaverin loukkaavasta käytöksestä kärsivän työn tehokkuus heikkenee noin 50 % ja työsuorituksen laatu heikkenee melkein 70 %. Ja tämä ei tapahdu vain, kun koemme itse loukkaavaa käytöstä tai todistamme sitä. Sitä voi tapahtua myös, kun kuulemme, että organisaatiossamme joku käyttäytyy epäkohteliaasti ja siihen ei puututa. Yhden ihmisen huono käytös työpaikalla vaikuttaa koko lähipiirin tunteisiin, motivaatioon ja työsuoritukseen. Paha olo tarttuu nopeasti ja alkaa määritellä myös henkilöstön luottamusta johtoon. Miksi asiaan ei kyetä tarttumaan?

Kyvyttömyytemme tarttua huonoon käytökseen johtuu usein pelosta ja vuorovaikutustaitojen puutteesta

Syyt siihen, että siedämme yhden ihmisen raivoamista jopa vuosia, johtuu usein hyvin inhimillisistä syistä. Pelko siitä, että jos puutun asiaan, tilanne vain pahenee. Onneksi kenenkään – ei työntekijöiden eikä myöskään esihenkilöiden – tarvitse selvitä vaikeista keskusteluista yksin. Apua voi pyytää ammattitaitoiselta sovittelijalta. Sovittelija fasilitoi keskusteluja ja auttaa osapuolia löytämään keskusteluyhteyden uudestaan. Sopukeskusteluissa kuunnellaan jokaisen näkökulma ja vahvistetaan kokemus, että minua on haluttu ymmärtää, vaikka käytökseni ei ole sallittua. Vasta sen jälkeen on mahdollista etsiä ratkaisuja, jotka helpottavat töiden sujumista ja rakentavat parempaa fiilistä. Parhaassa tapauksessa konfliktin onnistunut käsittely on yhteinen oppimiskokemus ja vahvistaa työyhteisöä.

Sovittelijana paras neuvoni pahan olon poistamiseksi: ota matalalla kynnyksellä mieltä vaivaava asia puheeksi ja älä tingi lopputuloksesta: koko työyhteisöä vahingoittava käytös on saatava loppumaan. Vain siten paha olo poistuu ja tilalle voi tulla PALJON hyvää.

Saara Remes

Kirjoittaja KM Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki. Työssään valmentajana, konfliktien sovittelijana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän haastaviin tilanteisiin.

Lisätietoa aiheesta: saararemes.fi

Julkaistu: 04/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.