Koulutus
Valmennus

Pandemia nosti pintaan tuen tarpeen

”Pandemia lisäsi holististen coaching-palveluiden kysyntää voimakkaasti”, sanoo Life Coach Academyssä koulutusjohtajana työskentelevä Auli Hedman. Yhä useampi yritys on herännyt siihen, että organisaation sisälle tarvitaan valmennuksellista ammattitaitoa, niin ennaltaehkäisemään kuin ratkaisemaan, moninaisia työkykyyn ja työilmapiiriin liittyviä haasteita.

Sote-puolella on jo totuttu siihen, että henkilöstö saa purkaa työhön liittyviä paineitaan esimerkiksi työnohjauksen avulla. Meillä on silti paljon työpaikkoja, joissa tällaista ohjausta ei ole saatavilla, eikä tällaista kulttuuria ole syntynyt.

Ohjauksen tarve on silti suuri. Nuorempi sukupolvi ei enää tyydy työskentelemään organisaatioissa, joissa ei ole hyvä olla, eikä kokonaisvaltaista työhyvinvointia osata jalkauttaa jokapäiväiseen toimintaan.

Yhä useampi kouluttautuu työnantajan tuella

”Meille on tullut ennätysmäärä opiskelijoita työnantajan lähettäminä, minkä näen pelkästään olevan hyvä asia. On hienoa, että yritykset kouluttavat henkilöstöään, se on koko työyhteisön etu."

"Olen tehnyt pitkän uran liikkeenjohdon tehtävissä, ja kerennyt näkemään urallani yhtä sun toista toimimatonta asiaa: huonosti strukturoituja organisaatioita ja liian paljon uupuneita ihmisiä. Tietysti olen nähnyt myös hyvinvoivia työyhteisöjä ja työstään innostuneita ihmisiä. Ei ole aina helppoa sanoa mistä mikäkin johtuu, mutta on varmaa, ettei asiat tapahdu itsestään", Hedman jatkaa.

"Organisaatiot koostuvat yksilöistä, heidän kyvystään ajatella ja toimia järkevästi ja hyvinvointia tukevasti. Mikäli organisaatiossa on ongelmia, juurisyyt löytyvät yleensä osaamisvajeista näillä alueilla. Tulevaisuuden menestyjät opiskelevat näitä taitoja, hyvissä ajoin, eikä vasta sitten kun ongelmat ovat kasautuneet mahdottoman kokoisiksi".

Vuoden intensiivi koulutus antaa hyvät työkalut

LCAF Certified Coach® (20op.) –koulutus on kesäyliopistojen kanssa yhteistyössä kehitetty, vuoden kestävä monimuoto-opiskeluna toteutettava täydennyskoulutus, jossa saa kansainvälisesti määriteltyjen coaching-ydintaitojen lisäksi syvällisen tietotaidon ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja elämäntaidoista, kuten mielen- ja tunne-elämän johtamisesta, vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoista, sekä perusopit työhyvinvointivalmentamisesta.

Tavoitteemme on ollut rakentaa laaja ammatticoachin työkalupakki, jonka avulla voi menestyksekkäästi valmentaa, sekä yksityishenkilöitä että työyhteisöjä. Ratkaisukeskeinen, valmentava ote on tämän päivän työelämässä yhä tärkeämpi taito ja toimintamalli.

Tarjoamme koulutuksia lähiopetuksena Helsingissä ja etäopetuksena verkon kautta.

Vinkkejä työyhteisön kehittämiseen coachin näkökulmasta

• Avoin keskustelukulttuuri on kaiken pohja, on uskallettava keskustella, miten työyhteisöissä voidaan, mikä toimii, mikä ei toimi.
  
• Työhyvinvointikyselyt eivät saisi jäädä vain analysoinnin tasolle, vaan ongelmakohdat pitää hoitaa kuntoon. Coaching-prosessit sopivat tällaiseen työskentelyyn erinomaisesti: fokus on aina ratkaisukeskeisyydessä ja toiminnallisuudessa.
  
• Pelisääntöjen on oltava kunnossa, niitä on tarkistettava yhdessä säännöllisesti ja ne on oltava kaikkien tiedossa.
  
• Itsetuntemus, mielentaidot, vuorovaikutustaidot ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat työyhteisötaitoja, joiden kehittäminen näkyy työilmapiirissä, henkilöstön tyytyväisyydessä ja yrityksen tuloksessa.
  
• On tärkeä pitää toivoa yllä haasteidenkin keskellä ja muistaa meissä kaikissa oleva hyväntahtoisuus ja potentiaali

Life coach academyn palvelut työyhteisöille

Tarjoamme myös kustannustehokkaita työyhteisöpalveluita yrityksille, joilla ei ole mahdollista kouluttaa omaa osaajaa talon sisälle. Olemme pitkäaikaisia kehityskumppaneita ja palvelukokonaisuutemme muodostuu työhyvinvointikyselyistä ja tulosten pohjalta rakennetuista valmennusohjelmista koko työyhteisöille, niin yksilö- kuin tiimitasolla.

Lisätietoja: www.lifecoachacademy.fi

Kuvat: Life Coach Academy

Julkaistu: 03/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.