Hyvinvointi

Opas: Päivitä tietämyksesi henkilöstöeduista ajan tasalle

Työnantajien ja työntekijöiden odotukset henkilöstöetuja kohtaan ovat muuttuneet. Digitaalisilla ratkaisuilla haetaan helppoutta ja kustannustehokkuutta. Henkilöstöetujen on myös vastattava työntekijöiden yksilöllisiin tarpeisiin. Henkilöstöetujen käsikirja auttaa päivittämään henkilöstöedut tähän päivään.

Henkilöstöetujen tarjonta on monipuolistunut ja työnantajien odotukset muuttuneet. Muuttuvat olosuhteet herättävät työnantajissa monia kysymyksiä.

”Henkilöstöhallinnon tarpeisiin kehittämämme Henkilöstöetujen käsikirja HR- ja talouspäättäjille Henkilöstöetujen käsikirja HR- ja talouspäättäjille vastaa kaikkiin työsuhde-etuja koskeviin kysymyksiin. Oppaan voi ladata ilmaiseksi käyttöönsä”, kertoo Epassin palvelukehityksestä vastaava Niko Kangasmaa.

Vuonna 2007 perustettu Epassi kokoaa kaikki henkilöstöedut yhteen digitaaliseen palveluun. Sen ansiosta etujen hallinnointi on helppoa ja joustavaa. Epassilla henkilöstöeduista maksetaan käytön mukaisesti, joten hävikkiä ei synny yritykselle eikä työntekijälle. Epassi tukee työnantajia henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luomisessa.

Työntekijälle Epassi tekee työsuhde-etujen käyttämisen helpoksi puhelimeen ladattavalla sovelluksella. Maksukorttien ja paperisetelien sijaan edut kulkevat kätevästi omassa puhelimessa.

”Epassin palvelut ovat markkinoiden laajimmat. Paikallisen tuotekehityksen ansiosta voimme reagoida nopeasti asiakkaiden kehittyviin tarpeisiin”, Kangasmaa sanoo.

Huomioi talousvaikutukset ja yksilölliset tarpeet

HR- ja talouspäättäjien työn helpottamiseksi kehitetyssä Henkilöstöetujen käsikirjassa kerrotaan parhaat tavat etujen järjestämiseen. Ilmaisessa oppaassa käsitellään Suomessa yleisesti käytettyjä henkilöstöetuja. Opas sisältää tietoa henkilöstöetujen verotuksesta ja maksuvälineiden talousvaikutuksista.

”Henkilöstöetuihin käytetään usein suuri osa yrityksen hyvinvointibudjetista. Etujen käyttöön valitun maksuvälineen kustannusten pitääkin perustua siihen, kuinka paljon etuja todella käytetään”, sanoo Kangasmaa.

Oppaassa käsitellään henkilöstöetuja myös työntekijätyytyväisyyden parantamisessa ja työntekijöiden yksilöllisen hyvinvoinnin tukemisessa. Avainsana on yksilöllisyys.

”Työntekijän persoonallisuus ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, mitkä edut tukevat parhaiten juuri hänen hyvinvointiaan ja palautumistaan. Yksi tarvitsee kovan punttitreenin, toinen hauskan uutuuselokuvan ja kolmas rentouttavan hieronnan. Käsikirjassa neuvotaan, kuinka yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata henkilöstöeduilla”, Kangasmaa kertoo.

Esimerkiksi yleistyvä etätyö tai muut muuttuvat olosuhteet saattavat vaatia henkilöstöetujen sopeuttamista, jotta sekä työnantaja että henkilöstö saavat eduista parhaan hyödyn.

Muuttuviin tarpeisiin reagoitava nopeasti

Yhä useampi työnantaja huolehtii etätyöskentelyn ergonomiasta osallistumalla etätyöpisteiden kalustamiseen. Tämä voidaan hoitaa Epassin ErgoSafella , jolla työnantajat voivat osallistua ergonomiatuotteiden sekä työvälineiden ja -vaatteiden hankintakuluihin osin tai kokonaan.

Ennen koronapandemiaa suosituimpia Epassin työsuhde-etuja olivat lounas- sekä liikunta- ja kulttuuriedut. Pandemian myötä hyvinvointiedut, kuten hierontapalvelut sekä hammashoito ja muut terveyspalvelut, ovat kasvattaneet suosiotaan merkittävästi.

”Näemme selkeän muutoksen siinä, miten työnantajat hallinnoivat etujaan ja millainen rooli eduilla on henkilöstöpolitiikassa. Etuja voidaan muuttaa ja päivittää helposti ja joustavasti kesken vuotta. Joskus nopeat muutokset ovatkin välttämättömiä."

Lataa ilmainen henkilöstöetujen käsikirja ja varmista, että tiedät henkilöstöeduista kaiken mitä vuonna 2022 pitää tietää.

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 03/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.