Hyvinvointi

Henkilöstön hyvinvointi näkyy yrityksen rahavirrassa

Strategic Accounting Oy:n pääanalyytikko ja hallituksen jäsen Riku Lehtinen

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja kehittäminen on investointi yrityksen tulevaisuuteen.

Investoinneille ominaisia piirteitä ovat mitattavuus sekä talousmallintaminen etukäteen. Nämä samat vaatimukset pätevät myös silloin, kun investoidaan henkilöstöön. Jos henkilöstön kehittämistä ei voida mitata, miksi panostaa sekä johdon että henkilöstön aikaa ja energiaa sekä työnantajan rahaa asiaan.

Kun henkilöstön hyvinvoinnin kehittämistä mallinnetaan talouden termein, puhutaan usein käsitteestä käyttökate, tulos tai jokin muu tuloslaskelmasta löytyvä rivi. Näiden kohdalla kuitenkin osa rahavirtojen lähteistä jää piiloon, nimittäin prosessit.

Prosessit ovat tuottojen ja kulujen lisäksi toiminnan sitomaa käyttöpääomaa, kuten etukäteen maksettuja kuluja, vaihto-omaisuutta ja saamisia. Rahavirtatulos sisältää kaikki nämä muuttujat ja kuvaa henkilöstön hyvinvoinnin kehitystä rahassa.

Miten voimme mitata talouden näkökulmasta niinkin abstraktia investointia kuin henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen? Jos henkilöstön kehittämistoimien kanssa ei samanaikaisesti tehdä muita merkittäviä investointi- tai kehittämistoimia ja jos sisäiset ja ulkoiset toimintaolosuhteet pysyvät suunnilleen muuttumattomina, voidaan verrokkiryhmien välisiä vertailuja tehdä eri ajankohdissa sekä samojen toimialojen eri yritysten kesken.

. Jos taas henkilöstön kehittämistoimien kanssa samanaikaisesti on toteutettu muita investointi- tai kehitysprojekteja, käytetään apuna poissulkevuusmenetelmää. Silloin suljetaan pois muiden, helpommin mitattavissa olevien tekijöiden vaikutukset, kunnes jäljelle jää ilmeinen johtopäätös, että rahavirtatuloksen parannus on johtunut henkilöstön kehittämishankkeista.

Kun käytettävissä on vertailutietoja toimialoittain, yrityskokoluokittain, elinkaarivaiheittain, ulkoisten olosuhteiden mukaan, voidaan tehdä vertailuja yritysten välillä. Yritys, joka ei tähän mennessä ole merkittävässä määrin kohdistanut euroja henkilöstön kehittämiseen, voi saada etukäteistietoja siitä, millaisiin rahavirtatuloksiin voidaan päästä, jos henkilöstön kehittämistoimet toteutetaan pitkäjänteisesti ja ammattimaisesti.

Tällaisen tiedon pohjalta on helpompi tehdä päätöksiä henkilöstön kehittämisinvestoinneista, kun panostuksen kustannus tiedetään ja takaisinmaksuaika voidaan ennustaa hyvin suurella todennäköisyydellä etukäteen.

Investointia henkilöstön hyvinvointiin voidaan siis mitata myös rahassa. Tämä mahdollistaa rahamääräisten tavoitteiden asettamisen ja seurannan sekä analysoinnin myös henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiselle.

Lisätietoja: www.strategicaccounting.fi ja www.wgh.fi

Julkaistu: 02/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.