Johtaminen
Rekrytointi (arviointityökalut, rekrytointityökalut)

Näin onnistuu hakijakokemuksen mittaus ja analysointi rekrytoinneissa

Oletko miettinyt, millainen hakijakokemus ja työnantajamielikuva hakijoille jää rekrytoinneistasi? Entä mitä rekrytointiprosessissa kannattaisi parantaa? Kohtaavatko hakijoiden odotukset ja todellisuus keskenään? Olet aivan oikeiden kysymysten ääressä, sillä hakijakokemus ja työnantajamielikuva ovat entistä tärkeämpiä rekrytoinnin onnistumiskriteerejä.

Rekrytointi on vuoropuhelua, johon työnhakijat lähtevät tyypillisesti mukaan kiinnostavan rekrytointi-ilmoituksen huomattuaan. Tyypillisesti rekrytointi tavoittaa useamman hakijan, joista lopulta vain yksi tulee valituksi tehtävään. Valittu hakija on varmasti melko tyytyväinen rekrytoinnin lopputulokseen. Entä kaikki muut hakijat? Oletko koskaan kysynyt, miten rekrytointiprosessi hoidettiin hylättyjen hakijoiden mielestä? Etenikö prosessi luontevasti kaikkien hakijoiden näkökulmasta?

Sanotaan, että mielikuvia ja kokemuksia on vaikea mitata. Kysymällä kuitenkin oikeat kysymykset hakijakokemuksen mittaus ja analysointi ei olekaan niin mystistä kuin aluksi saattaa vaikuttaa. Hakijakokemus, työnantajakuva ja rekrytointien hoitaminen onnistuvat tiedon avulla, ja työnhakijat ovat parhaita tietolähteitä.

Hakijakokemuksen mittaus ja analysointi onnistuu rekrytointijärjestelmän avulla

Hakijakokemuksen mittaus onnistuu näppärästi LAURA™-rekrytointijärjestelmän avulla, kun mittauksen voi integroida saumattomaksi osaksi rekrytointiprosessia ja kerätä hakijoilta palautetta osana rekrytoinnin aikana tapahtuvaa vuoropuhelua. Myös GDPR on valmiiksi huomioituna, kun kyselyitä ei tarvitse hoitaa ulkoisella kyselytyökalulla. Palautekyselyn voi lähettää rekrytoinnin päätteeksi tai vaikkapa vaiheistetusti rekrytoinnin aikana.

Valmiiden mittarien ansiosta palautekyselyjen tekeminen on helppoa. Kysymyksiä ei tarvitse keksiä itse, vaan riittää, että seurattavat mittarit poimitaan valmiista valikoimasta. Yleisillä hakijakokemuksen mittareilla voi kartoittaa esimerkiksi, miten rekrytointiprosessin hoitaminen yleisesti ottaen sujui, oliko viestintä riittävää, mikä hoidettiin hyvin, mikä voitaisiin hoitaa vieläkin paremmin.

Mielikuviin ja odotuksiin kohdistuvilla mittareilla voi mitata esimerkiksi hakijoiden mielikuvia ennen työnhakua ja sen jälkeen sekä olisivatko hakijat kokemuksensa perusteella halukkaita olemaan mukana vastaavassa rekrytoinnissa jatkossakin. Rekrytointi-ilmoitukseen ja hakemuksen lähettämiseen kohdistuvilla mittareilla voi puolestaan tutkia rekrytoinnin alkuvaiheen sujumista kuten sitä, koettiinko tehtävänkuvaus riittävän informatiiviseksi, kokiko hakija pystyneensä kertomaan kaiken olennaisen hakemuslomakkeen välityksellä jne. Vastaavasti haastattelun, videohaastattelun ja henkilöarvioinnin sujumista pääsee tutkimaan näitä varten tarkoitetuilla mittareilla.

Myös hakijakokemuksen analysointi onnistuu kätevästi suoraan LAURA™-rekrytointijärjestelmässä, jossa kyselyiden tuloksia on mahdollista tarkastella modernien widgettien ja raporttien avulla.

Tutustu LAURA™an ja johda rekrytointeja tiedolla. Aloittaa voit vaikka heti!

Artikkelin kirjoittaja, LAURA™ tuotepäällikkö Marko Sirén, järjestää hakijakokemuksen mittauksesta ja analysoinnista maksuttoman webinaarin tiistaina 26.4.2022 klo 9. Webinaarissa tutustutaan palautekyselyiden luomiseen LAURA™-rekrytointijärjestelmällä, kyselyiden lähettämiseen rekrytoinnin eri vaiheissa sekä tulosten tarkasteluun raporttityökalun avulla. Lisätietoa webinaarista ja ilmoittautumislinkin löydät laura.fi-sivultamme.

Tutustu LAURA™an ja tilaa demotunnukset!

Julkaistu: 02/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.