Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Yritykset haluavat monipuolisia kuntoutuspalveluja

Peurunka on yksi Suomen johtavista kuntoutuspalveluiden tuottajista, jonka palveluja käyttävät niin työikäiset, ikääntyneet kuin vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevat.

Peurungan terveys- ja hyvinvointipalveluiden johtaja Anu Salpakoski kertoo, että yksin KELAn kautta tulevista kuntoutujista tulee väkevä asiakasvirta: vuositasolla 24 000 kuntoutusvuorokautta.

”Esimerkiksi KIILA-kuntoutuksia järjestettiin viime vuonna 1 500 vuorokauden edestä. Näiden lisäksi KIILAprosessi sisältää käyntikertoja, jotka osin voidaan toteuttaa etäyhteyksin. Vuosittain Peurungassa voidaan järjestään 27 KIILA-kuntoutuskurssia, joihin mahtuu 8 kuntoutujaa kurssia kohden”, lisää Salpakoski.

KIILA on yksi uusista kuntoutusmalleista, jossa yhteistyötä työnantajatahoon on tiivistetty. ”Kuntoutuksessa haetaan holistista otetta työhyvinvointiin ja jaksamiseen”, Salpakoski toteaa.

”Kun yritysten kanssa on tekemisissä, huomaa selvästi että kokonaisvaltaisempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa. Tämä näkyy esimerkiksi yrityksille suunnatuissa työhyvinvointivalmennuksissa.”

Peurungalla on sadoittain yritysasiakkaita, joiden tarpeita halutaan kuunnella herkällä korvalla. Salpakosken mukaan parhaisiin tuloksiin päästään, kun työhyvinvointistrategiaa suunnittelemassa on työterveydenhoito, yrityksen HR ja johto sekä kuntoutuksen ja hyvinvoinnin ammattilaiset.

”Kun toimitaan yhdessä, voidaan työhyvinvointia viedä merkittävästikin eteenpäin”, Salpakoski toteaa ja lisää, että suunnitelmallisuus auttaa myös valitsemaan mittarit ja tavoitteet, jotka antavat asianmukaiset liiketoiminnalliset raamit työhyvinvointitoiminnalle.

”Esimerkiksi HR-osasto on tätä nykyä aika hyvin kiinni kuntoutusmaailmassa, mutta petraamisen varaa on vielä. Jatkossa monialainen yhteistyö korostuukin, jotta pystytään tehokkaimmin pureutumaan niin työyhteisön kuin työntekijän työhyvinvointiin.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Peurunka

Julkaistu: 04/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.