Hyvinvointi
Johtaminen (etätyö, hybridityö)
Työympäristö (ergonomia, toimitilat)

Hyvinvoiva työelämä lähtee hyvinvointia tukevista toimitiloista

Helsingin Mannerheimintiellä sijaitsevan M117-toimistotalon tilat uudistettiin WELL-kriteerien mukaisesti tukemaan työhyvinvointia

Keskuspuiston kupeessa sijaitseva Skanskan M117-toimistotalo on toteutettu ihmisten hyvinvointi edellä. Kohteelle myönnettiin Suomessa varsin harvinainen WELL-sertifikaatti osoitukseksi siitä, että se tarjoaa kokonaisvaltaiset edellytykset käyttäjien hyvinvoinnille.

”Olemme panostaneet ihmisten hyvinvointiin jo pitkään, ja tavoitteenamme on, että täällä jokaisen on hyvä tehdä töitä. Olemme ylpeitä siitä, että WELL-sertifioinnin myötä myös ulkopuolinen taho on todentanut tämän”, sanoo Skanska Commercial Development Finland Oy:n vuokraus- ja markkinointijohtaja Michael Ekström.

Gold-tason luokitukseen yltänyt M117 kätkee sisälleen monitilatoimistoja, jotka räätälöidään alusta alkaen vuokralaisten tarpeisiin sopiviksi. Asiakkaasta riippuen muuntojoustavista tiloista voi löytyä esimerkiksi hiljaisia työtiloja, kohtaamisiin soveltuvia alueita ja puhelintiloja.

”Yritysten tilatarpeet ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Jatkossa toimistoille tullaan yhä enemmän kokoontumaan, viihtymään ja tekemään yhteistyötä. M117:ssa työelämän vaatimukset on huomioitu tarkasti”, Ekström kertoo.

Hyvinvointi on monen asian summa

WELL mittaa tilojen vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin eri osa-alueiden kautta, joihin kuuluu mm. valaistus, terveellinen ruokatarjonta ja hyvinvointia tukevat tilaratkaisut. Vastikään uudistetussa M117:ssa hyvinvointi näkyy kaikkialla – luonnonvaloa riittää, akustiikka on miellyttävää ja sisäilma laadukasta.

Lounasravintola tarjoilee ravitsevia annoksia ja välipalavaihtoehtoja, ja tilaratkaisut on suunniteltu innostamaan ihmisiä liikkumaan. Yleensä melko koruttomat portaikot on esimerkiksi muutettu houkutteleviksi värejä ja vehreyttä hyödyntäen. Kohteessa on muutenkin käytetty paljon luontoelementtejä, kuten puuta ja viherkasveja.

”Luonto on ihan joka puolella. Rakennus sijaitsee vehreässä ympäristössä, ja halusimme tuoda samaa tunnelmaa myös sisätiloihin – aulatiloja ja neukkareita myöten”, Skanska CDF:n rakennuttajapäällikkö Krista Niemi kertoo.

Luontoaiheiset, hyvin varustellut neuvotteluhuoneet luovat kokouksille oivat puitteet, ja yhteiskäyttöiset neukkarit myös vähentävät yritysten omien toimitilojen neliömäärätarvetta.

M117 tuo ihmiset yhteen

Etätyön aikakautena toimitilojen on tarjottava enemmän kuin vain työskentelytilaa. M117 onkin suunniteltu elämykselliseksi kokonaisuudeksi, jonne on mukava tulla. Rakennus sijaitsee hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella, ja työmatkapyöräilijöille on tarjolla erillinen lämmin pyöräparkki.

”Toimitilaratkaisujen on poistettava niitä esteitä, jotka saavat ihmiset jäämään kotiin sen sijaan, että he tulisivat toimistolle. Me haluamme tuoda ihmisiä yhteen, sillä se jos mikä on tänä aikana tärkeää”, Niemi sanoo.

Alakerrassa kiinteistön käyttäjiä palvelee oma aulapalveluhenkilö, ja yhteisöllisiä tiloja löytyy talosta runsaasti. Kohtaamisten keskiönä toimii pääaulan iso ja viihtyisä portaikkotila, jota käytetään tapaamisiin, lounasteluun ja iltapäiväkahvitteluun – ja tietysti työskentelyyn.

”Asiakaspalautteistamme päätellen meillä todella viihdytään. Eikä varmasti vähiten siksi, että täällä jokaisen yksilön hyvinvointi on huomioitu – nyt myös sertifioidusti”, Michael Ekström toteaa.

Teksti: Vanessa Törnblom

Kuvat: Skanska / Vertti Luoma, Tailorframe

Julkaistu: 02/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.