Hyvinvointi
Tiimit
Yrityskulttuuri

Vastuullisuus ja saavutettavuus ovat matkailuvaltteja

Tytyrin Elämyskaivoksessa panostetaan kestävään kehitykseen ja yhdenvertaiseen palveluun

Kuvassa pyörätuolikelaaja ja paralympiamitalisti Henry Manni on katsomassa valoshowta, johon elämyskierros huipentuu.
Kuva: Elina Kaukojärvi

Kestävässä matkailussa huomioidaan matkailun suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kohteen vastuullisuutta ja saavutettavuutta kehittämällä kaikki asiakasryhmät voivat nauttia matkailusta kestävällä tavalla nyt ja tulevaisuudessa.

Kestävät valinnat kiinnostavat valveutuneita matkailijoita. Sustainabe Travel Finland (STF) -ohjelman tavoitteena on helpottaa matkailukohteiden kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja valintoja. Lohjalla sijaitseva Tytyrin Elämyskaivos aloitti STF-kehittämispolulla etenemisen syksyllä 2021.

”Tytyrin Elämyskaivoksessa valmistellaan tällä hetkellä Green Key -sertifiointia. Kiinnitämme huomiota erityisesti turvallisuuteen, ympäristöseikkoihin, kestävyyteen ja toiminnan kehittämiseen paikallisten yhteistyötahojen kanssa”, kertoo Lohjan kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala.

Kehittämispolun päätteeksi kohteelle myönnetään STF-merkki, joka viestii kestävään matkailuun sitoutumisesta sekä jatkuvasta osaamisen ja yhdenvertaisten palvelujen kehittämisestä.

Tytyrin Elämyskaivos on saavutettavuuden edelläkävijä

”Tytyrin toiminnassa tähdätään hiilijalanjäljen pienentämiseen ja hävikin minimoimiseen. Käytämme paikallisten toimijoiden palveluja, ja ruokatarjonta pohjautuu aidoista paikallisista raaka-aineista valmistettuun lähiruokaan”, kertoo yrittäjä Elina Kaukojärvi matkailupalveluita ja -elämyksiä tuottavasta PURE Experience Oy:hyn kuuluvasta EK Eventistä.

EK Event järjestää esteettömiä elämyksiä vapaa-ajan matkailijoille sekä yritysten ja organisaatioiden henkilöstö-, koulutus- ja kokouspäiville.

Saavutettavuuden kehittäminen takaa yhdenvertaiset matkailupalvelut kaikille kävijöille. Tytyrin Elämyskaivos on ensimmäinen kohde, jonka saavuttavuutta Kaukojärvi paransi.

”Työyhteisöissä liikunta- ja aistirajoitteisten yhdenvertainen kohtelu on noussut vahvasti esiin viime vuosina. Kaivoksen Tytyri-salissa voidaan järjestää kokouksia, henkilöstöpäiviä ja muita tilaisuuksia, ja kaikki työyhteisön jäsenet mahdollisista rajoitteista riippumatta voivat nauttia elämyskierroksesta kaivoksessa”, Kaukojärvi sanoo.

Tytyrin Elämyskaivokseen pääsee pyörätuolilla, ja virtuaalinen kaivoskierros on saatavilla Doerzin kautta. Aistirajoitteisia opastetaan nuuhkimaan, katselemaan, kuuntelemaan ja tunnustelemaan kaivosympäristöä.

”Vastuullinen toiminta ja asiakkaiden huomioiminen yksilöinä on meille tärkeää”, sanoo Kaukojärvi.

Tutustu Tytyrin Elämyskaivokseen osoitteessa: www.tytyrielamyskaivos.fi

Esteettömän elämyskierroksen voi varata osoitteessa: ekevent.johku.com/fi_FI/paivaretket-ja-kierrokset/esteeton-elamyskaivos

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 01/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.