HR-järjestelmät (palkanmaksu)

Tulorekisteri mullistaa työnantajien lounasedut ilmoituskäytännöt

Vuodenvaihteessa voimaan astuva Tulorekisteri koskee niin työnantajia, sopimusravintoloita kuin työntekijöitä. Uusi malli palvelee työnantajia vähentämällä tehtävien ilmoitusten määrää viranomaisten välillä, sekä tarjoaa palkanmaksuun ja luontoisetuihin liittyvät tiedot työntekijän saataville.

Lounasedun hyödyt ovat kiistattomat - monipuolinen, ravitseva lounas edesauttaa työssä jaksamista ja tarjoaa työpäivän keskelle toivotun tauon. Lounasetu on edullinen niin työnantajalle kuin työntekijällekin ja siksi lounasetu on hyödynnettävissä päivittäin yli miljoonalla suomalaisella.

Tulorekisteri astuu voimaan 1.1.2019 ja sen tarkoituksena on keskittää kaikki henkilön palkkatietoihin liittyvä data nopeasti yhteen rekisteriin, joka jaetaan eri viranomaisten kesken. Näin toimitaan myös luontoisetujen, kuten lounasedun kohdalla. Tulorekisteri palvelee työnantajia vähentämällä tehtävien ilmoitusten määrää viranomaisten välillä sekä tarjoaa palkanmaksuun ja luontoisetuihin liittyvät tiedot myös työntekijän saataville jokapäiväisessä elämässä. Tulorekisterin tarkoitus on helpottaa kaikkien osapuolten toimintaa.

Nykyiseen lounasetuun liittyvien sopimus-, henkilöstö- ja laitosruokailun järjestämiseen ja niiden laskutuskäytäntöihin löytyy yhtä monta tapaa kuin sillä on tekijöitä. Kirjoitetaan nimi listaan, annetaan ravintolan tai työnantajan tekemiä lipukkeita, maksetaan verotusarvo itse kassalla ja näiden perusteella työnantaja saa omasta osuudestaan laskun ravintolalta. Kaikissa näissä tapauksissa työntekijä maksaa yleensä itse aterioiden verotusarvon tavalla tai toisella, jotta palkkahallintoa ja verottajaa ei tarvitse ottaa mukaan prosessiin. Selkeää? Ei. Aikaavievää? Kyllä.

Juuri tähän käytäntöön iskee Tulorekisterin suurin muutos. Jatkossa juuri työntekijän itsensä maksaman verotusarvon osuus tulee ilmoittaa rekisteriin palkanmaksua seuraavan viiden vuorokauden aikana, vaikka se maksettaisiin käteisellä ravintolan kassalla.

Tulorekisterin vaatimat muutokset pakottavat uusiin toimintamalleihin
Uusi malli koskee niin työnantajia, sopimusravintoloita kuin työntekijöitä. Aikaa tämän järjestämiseksi on vähän, joten jotain pitää tehdä ja heti, jotta työnantajat välttyvät valtavalta manuaaliselta työltä vaadittujen tietojen saattamiseksi Tulorekisterin vaatimaan muotoon. ”Jotta Tulorekisterin vaatima uudistus tehdään oikein, tarvitsemme ruokailutapahtumista tarkan ja reaaliaikaisen tiedon”, kommentoi ePassin liiketoimintajohtaja Niklas Löfgren.

Tätä muutosta palvelemaan ePassi on kehittänyt oman työkalun, joka automatisoi kaiken lounasetuun liittyvän maksuliikenteen ja kerää talteen Tulorekisteriä varten tarvittavan datan ja siirtää sen rekisteriin. Palvelu toimii mobiilisovelluksella ilman työnantajan jakamia maksuvälineitä, lounasseteleitä tai prepaid-latauksia. Nimilistoja ja muita Excel-taulukoita ei siis enää tarvita.

”Sovellus on rakennettu tunnistamaan maksutilanteessa työntekijän valitsema sopimusravintola ja sen taustalla olevan työnantajan ja ravintolan välinen sopimus. Parasta palvelussa on se, että sekä työnantaja että työntekijä maksavat vain syödyistä lounaista ja kaikki on reaaliaikaista tietoa”, Löfgren kertoo.

Kun kysymyksessä on henkilöstöravintola, voidaan lounaiden rekisteröinti tehdä ePassin omalla lähimaksupäätteellä, millä tahansa työntekijän lähilukulaitteella, kuten puhelimella, kulkunapilla tai HSL:n matkakortilla, eli kaikilla NFC-laitteilla.

”Työntekijä voi myös ladata oman osuutensa sovellukseen ennakkoon, jolloin meidän ei tarvitse vaivata tässä kohtaa palkkahallintoa, jos vähennystä palkasta ei haluta tehdä. Suurin yksittäinen muutos aikaisempaan on se, että palvelun avulla pystytään jatkossa jäljittämään helposti, kuka on ruokaillut ja minkä suuruisella verotusarvolla. Nämä tiedot siirtyvät Tulorekisteriin automaattisesti”, Niklas Löfgren täydentää.

Mahdolliseksi ongelmaksi tulorekisteriin liittyvässä uudistuksessa voidaan nähdä se, miten haasteelliseksi työnantajat näkevät sopimusravintoloiden käytön lounasedun tarjoamiseen. Liikejuridiikan asiantuntija ja Matkailu- ja Ravintola- palveluiden, MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi kommentoi asiaa: ”Olemme huomanneet, että monella eri ravintolalla on sopimusruokailijoita ja nämä manuaaliset tavat merkitä nämä ruokailut, ovat keskenään todella erilaiset. Nykyisellään tiedot on saatettu katsoa kerran kuussa ja laskuttaa sen mukaan. Tämä toimintatapa ei ole enää jatkossa mahdollinen ja nyt pitää miettiä, miten saataisiin kaikki osapuolet sopeutumaan tähän digitaaliseen maailmaan.”

Tulorekisteri tulee palvelemaan työnantajia vähentämällä tehtävien ilmoitusten määrää ja 1.1.2019 jälkeen maksetuista ansiotuloista työnantajien tulee ilmoittaa sähköisesti tiedot Tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä, mukaan lukien viikonloput. Lisää Tulorekisteristä ja luontoisetujen tiedonsiirtoyhteyden automatisoinnista voi lukea ePassin verkko‑ sivuilta: www.epassi.fi/fi/tulorekisteri

Julkaistu: 10/2018

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.