Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

"Työsuhdepyörien hankkiminen kokonaispalveluna on vaivatonta henkilöstöhallinnolle"

Hanna Korhonen, henkilöstöjohtaja Fonecta Oy

Polkupyöräedulla voi kannustaa työntekijöitä lisäämään liikuntaa arkeen. Työsuhdepyörien hallinnoinnin ulkoistaminen on huoletonta ja edullista eikä kuormita henkilöstöhallintoa.

Henkilöstölle tarjottava työsuhdepolkupyörä on nykyisin verovapaa etu 1200 euroon saakka vuodessa. Vuoden 2021 alusta voimaan astunut veromuutos on toiminut monissa yrityksissä sysäyksenä polkupyöräedun tarjoamiseen.

”Polkupyöräilyn edistäminen on osa yhteiskunta- ja ympäristövastuullista linjaamme. Lisäksi polkupyöräetu tarjoaa mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen työmatkoilla ja vapaa-ajalla, mikä parantaa työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia”, sanoo henkilöstöjohtaja Hanna Korhonen yhteystieto- ja mediayhtiö Fonectalta.

Hankkimalla työsuhdepyörien leasing- ja hallinnointipalvelut ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, polkupyöräedusta ei aiheudu ylimääräistä työtä henkilöstöhallinnolle. Fonecta valitsi yhteistyökumppaniksi Etufillarin.

”Halusimme kokonaisvaltaisen palvelupaketin, jotta työsuhdepyörien hallinnointi ei kuormittaisi HR-osastoamme. Työntekijä tekee leasing-sopimuksen suoraan Etufillarin kanssa, ja Etufillarilta tulee palkkahallinnolle tiedot palkasta pidätettävistä verotusarvoista”, sanoo Korhonen.

Luontoisedun arvo vähennetään työntekijän palkasta, jolloin ainoastaan hallinnointikustannukset jäävät työnantajan maksettaviksi. Etufillarin hallinnointikulut ovat 12 euroa pyörää kohden kuukaudessa.

”Työnantajalle polkupyöräedusta aiheutuvat kustannukset ovat varsin vähäiset, mutta hyödyt ovat huomattavia. Henkilöstömme kokee edun todella hyväksi. Tähän mennessä jo 35 henkilöä on ottanut edun käyttöönsä. Polkupyöräetu mahdollistaa laadukkaan, peruspyörää arvokkaamman pyörän hankkimisen edullisesti”, Korhonen kertoo.

Miten työsuhdepyörien kokonaispalvelu toimii käytännössä?

Työnjako on varsin selkeä. Työnantaja määrittää edun reunaehdot, kuten onko etu osana kokonaispalkkaa vai tuleeko siihen työantajan tukea. Etufillari puolestaan vastaa työsuhdepyöriin liittyvistä operatiivisista töistä.

”Etufillari hoitaa puolestamme käytännön asiat. Etufillarin järjestämässä lanseeraustilaisuudessa käsiteltiin kaikki olennaiset asiat pyörien hankinnasta. Henkilöstöllemme avattiin selkeästi Fonectan ja Etufillarin vastuunjako sekä mitä polkupyöräetuun sisältyy ja kuinka edun saa käyttöönsä”, Korhonen sanoo.

Lanseeraustilaisuudessa käytiin läpi asiat, jotka on hyvä ymmärtää ennen pyörän hankintaa.

”Henkilöstömme on suoraan yhteydessä Etufillariin kaikissa pyöräetuun liittyvissä kysymyksissä, joten etu ei kuormita HR-osastoamme. Etufillari hoitaa kommunikoinnin työntekijöiden kanssa, leasing- ja vakuutussopimukset, raportoinnit ja muut etuun liittyvät asiat”, sanoo Korhonen.

Käyttäjien näkökulmasta pyörien hankinta muistuttaa omalla rahalla ostamista. Pyörä maksetaan Etufillarin web-palvelussa käyttäen älypuhelinta luottokortin sijaan. Pyörän voi hankkia mistä tahansa pyöräliikkeestä Suomesta tai verkkokaupasta ulkomailta.

Työnantaja voi seurata pyöräkantaa sekä sähköpostiin toimitetulta että reaaliaikaiselta web-pohjaiselta raportilta. Raporteilla on kaikki HR-osaston ja palkanlaskennan tarvitsemat tiedot, kuten kuukausittaiset tiedot verotusarvoista ja luontoiseturekisteri-ilmoitukset.

”Työntekijämme ovat kehuneet Etufillarin palvelua todella helpoksi käyttää, ja palvelu on huoleton ja vaivaton myös henkilöstöhallinnolle”, summaa Korhonen.

Lisätietoa: www.etufillari.com

Teksti: Merja Maukonen
Kuva: Fonecta Oy

Julkaistu: 12/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.