Hyvinvointi

Polkupyöräetu on haluttu ja hyvinvointia tukeva työsuhde-etu

Polkupyöräedun tarjoaminen on edullinen keino tukea työntekijöiden hyvinvointia ja vaikuttava tapa edistää kestävää liikkumista sekä vähentää työmatkaliikenteen päästöjä. Pyöräilyn edistäminen on ympäristöteko, joka kannattaa kytkeä osaksi yritysstrategiaa.

Polkupyöräedun muuttuminen verovapaaksi 1200 euroon saakka vuodessa on lisännyt huomattavasti kiinnostusta työsuhdepyöriä kohtaan.

”Veroedun ansiosta työntekijä säästää veroprosentistaan riippuen 20–40 prosenttia pyörän hankintahinnasta. Työsuhde-edun ansiosta työntekijä voi hankkia unelmiensa pyörän, jonka saavuttaminen on ollut aiemmin epärealistista”, sanoo Vapauden co-founder Lasse Keronen.

Pyöräilyn edistäminen osaksi yritysvastuuta

Vapaus tarjoaa kestävän liikkumisen ratkaisuja auttaen jokaista liikkumaan hyvinvointia tukevalla ja ilmastopositiivisella tavalla. Vapauden toimintaa ohjaavat ympäristöarvot ja ensiluokkainen asiakaskokemus.

”Työsuhdepyörät kannattaa liittää osaksi yritysvastuuta, sillä työntekijöiden liikkumisvälineiden ja liikkumiskäyttäytymisen muuttaminen ja siihen vaikuttaminen ovat yrityksen kestävän kehityksen ja vastuullisuustoiminnan ydintä. Lisäksi me kumppanina ylikompensoimme kaikkien Vapaus Työsuhdepyörien elinkaaripäästöt”, Keronen sanoo.

Työpaikan infrastruktuurilla voidaan edistää pyöräilyä järjestämällä pyörille hyvät pysäköintipaikat ja huolehtimalla sähköpyörien akkujen latausmahdollisuudesta.

”Myös työntekijät arvostavat, kun työnantaja mahdollistaa heille kestävämmät liikkumisvaihtoehdot. Lisäksi hyvät suunnitelmat niiden edistämiseksi osoittavat työntekijöille yhteiskuntavastuuta ja huolenpitoa, lisäten positiivista työnantajamielikuvaa”, Keronen jatkaa.

Työsuhdepyörä lisää liikuntaa ja vähentää autoilua

Vapauden kesällä 2021 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan työsuhdepyörä lisäsi viikoittaisen pyöräilyn määrää 92 prosentilla vastaajista, ja 56 prosenttia kertoi työsuhdepyörän korvanneen henkilöauton käyttöä.

”42 prosenttia vastaajista ei juurikaan pyöräillyt ennen työsuhdepyörän hankkimista ja 73 prosenttia ei olisi hankkinut pyörää ilman polkupyöräetua. Työsuhdepyörä kannustaa henkilöstöä ulkoilemaan ja kuntoilemaan parantaen työhyvinvointia ja terveyttä”, kertoo Keronen.

Kyselyyn vastasi 300 henkilöä ja vastausprosentti oli 37,5. Avoimissa vastauksissa nousi esiin sähköpyörien suosio, joita Vapaudelta tilatuista työsuhdepyöristä on noin 60 prosenttia. Sähköavusteisella polkupyörällä liikkuminen on perinteistä polkupyörää kevyempää, eivätkä ylämäet tai vastatuuli vähennä liikunnan iloa.

Miten työsuhdepyörä hankitaan?

Työsuhdepyörän voi hankkia työnantajan omistukseen tai pyörän voi vuokrata leasing-kumppanilta sovituksi ajaksi. Leasing-sopimukseen voi sisällyttää halutessaan myös huollon.

”Tarjoamme työsuhdepyöriä avaimet käteen -periaatteella maksimissaan 60 kuukauden leasing-sopimuksella, jolloin veroedun piiriin mahtuvat jopa 4900 euron arvoiset pyörät. Sopimuskauden jälkeen pyörän voi palauttaa meille ja huolehdimme pyörän uudesta elämästä. Halutessaan työntekijä voi lunastaa pyörän itselleen”, sanoo Keronen.

Vapaus on ainoa palveluntarjoaja, joka tarjoaa leasing-sopimuksiin myös keskeytysturvan, jonka ansiosta pyörän voi palauttaa kesken sopimuskauden.

”Haluamme tarjota asiakaslähtöistä joustavaa palvelua, jossa huomioidaan muuttuvat elämäntilanteet”, Keronen sanoo.

Lisätietoa: www.vapaus.io

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Vapaus Bikes Oy

Julkaistu: 11/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.