Johtaminen
Yrityskulttuuri
Yrityskulttuuri kantaa muuttuvassa työelämässä
Kuva: Unsplash
Työelämän tyrskyjen keskellä yrityskulttuuri on tekijä, joka auttaa organisaatioita seilaamaan alati muuttuvilla vesillä. Kulttuuri on keskeisessä roolissa niin työntekijäkokemuksessa kuin yrityksen menestyksessäkin, ja moni yritys pohtii nyt keinoja vahvistaa kulttuuriaan pandemian jälkeisessä ajassa.
Millainen yrityskulttuuri meillä on ja millaisen haluamme sen
tulevaisuudessa olevan?
Nämä kysymykset jokaisen organisaation olisi hyvä
kysyä itseltään, sanoo yrityskulttuuritoimisto Leidenschaftin
toimitusjohtaja Markus Jussila. Hänen mukaansa kulttuuri punnitaan
erityisesti muutostilanteissa.
Kulttuuri perustuu arvoihin, jotka määrittelevät sen, miten
yrityksessä toimitaan. Kriisit ja muutokset paljastavat, kuinka
terävä yrityksen kulttuuri oikeasti on.
Pandemia on vaikuttanut yrityksiin eri tavoin, lähtöasetelmista
riippuen. Pakotettu etätyöloikka ja lisääntynyt epävarmuus
ovat kuitenkin aiheuttaneet laaja-alaisia haasteita niin
työn tekemiselle, työhyvinvoinnille kuin johtajuudellekin.
Hyvinvointimittareiden valossa suomalaisissa työyhteisöissä
ei voida kovin hyvin. Esimerkiksi työuupumus ja
ahdistus ovat yleistyneet eikä riittävää mentaalipalautumista
tapahdu. Objektiivisesti katsottuna meillä on kuitenkin monet
asiat paremmin kuin muualla maailmassa, kertoo tutkija
Juha Äkräs.
Hän tutkii tulevaisuuden työelämää Aalto-yliopistolla ja on
yksi valmennusyritys Hintsa Performancen perustajista. Äkräs
näkee hybridityön parhaimmillaan katalysaattorina laajemmalle
organisaatiokulttuurin muutokselle – kunhan muutosta
lähestytään oikealla tavalla.
Juha Äkräs sanoo, että kulttuuri on hyvin yksilöllinen kokemus, joka
voi myös vaihdella. Esimerkiksi oman tiimin kulttuuri ja ilmapiiri voivat
olla erilaisia kuin muualla organisaatiossa. Kaikki tämä tekee kulttuurin
hahmottamisesta haastavaa
KUVA: HINTSA PERFORMANCE
Kulttuuri on kompleksinen kokonaisuus
Yrityskulttuurilla tarkoitetaan yksinkertaistettuna yrityksen
tapaa toimia, oli se sitten tietoista tai ei. Lähemmin tarkasteltuna
kulttuuri koostuu tekemisestä ja työskentelytavoista sekä
näihin vaikuttavista rakenteista, normeista, yhteisistä uskomuksista
ja arvoista. Oman mausteensa lisää se, että kulttuurikokemus
on aina kontekstuaalinen.
Kulttuuri on hyvin yksilöllinen kokemus, joka voi myös
vaihdella. Esimerkiksi oman tiimin kulttuuri ja ilmapiiri voivat
olla erilaisia kuin muualla organisaatiossa. Kaikki tämä tekee
kulttuurin hahmottamisesta haastavaa, Äkräs sanoo.
Ei ole epätavallista, että johto luulee tuntevansa organisaation
kulttuurin, vaikka työntekijät näkevät sen tyystin erilaisena.
Siksi kulttuuria on hedelmällisintä mitata työntekijäkokemuksen
kautta. Se kannattaa, sillä oman yrityskulttuurin syvällinen
ymmärtäminen on edellytys sen muuttamiselle ja vahvistamiselle.
Vahvalla yrityskulttuurilla varustetuissa organisaatioissa
ihmiset ovat sitoutuneita organisaatioon ja tiimiinsä, myös
muutostilanteissa. He kokevat omistajuutta yhteisistä haasteista
ja heillä on halu ratkaista ne, Äkräs kertoo.
Toisin kuin voisi ajatella, yrityskulttuurit eivät kuitenkaan
lähtökohtaisesti ole hyviä tai huonoja. Tavoitteena ei esimerkiksi
ole, että yritys olisi täydellinen työpaikka kaikille.
On ennemminkin oikeita ja vääriä tai sopivia ja ei-sopivia
kulttuureja. Kyse ei ole siitä, ettei kukaan saisi olla tyytymätön,
vaan siitä, että löydetään juuri ne oikeat ihmiset, jotka
jakavat yrityksen arvot, Markus Jussila toteaa.
Yrityskulttuuri hybridityöelämässä
Kulttuurin sopivuus määritellään yksilötason lisäksi sen perusteella,
miten hyvin kulttuuri tukee yrityksen strategiaa ja liiketoiminnallisia
tavoitteita. Liikkeelle voi lähteä miettimällä,
mitkä tekijät nykykulttuurissa edistävät – ja toisaalta estävät –
näiden saavuttamista.
Yrityskulttuurilla ei ole itseisarvoa, vaan se on ennen kaikkea
työkalu. Kaiken ytimessä on oltava, miksi organisaatio
ylipäätään on olemassa – ei esimerkiksi se, missä töitä tehdään,
Jussila sanoo.
Samalla hän tulee nostaneeksi esiin erään vilkkaana käyvän
hybridityökeskustelun ongelmakohdista, jonka myös Äkräs
tunnistaa.
Hybridityö ei itsessään ole sama asia kuin organisaatiokulttuuri.
Etätyöohjeistuksia tehtäessä pitää keskittyä seuraavan
tason draivereihin eli siihen, mitä yritys haluaa saada
aikaan ja millainen toimija se haluaa olla, Äkräs painottaa.
Monipaikkatyön kelkkaan ei siis tule hypätä vain koska
muutkin tekevät niin. Muutokselle kannattaa myös antaa
aikaa. Kaikille on lisäksi oltava selvää, miten heidän tulee
uudessa tilanteessa toimia.
Tämä vaatimus ei koske vain työntekijöitä, vaan myös esihenkilöitä.
Erityisesti tiimitason johtajat kaipaavat nyt selkeyttä
ja tukea ylemmältä johdolta siitä, mitä heiltä odotetaan,
Jussila
toteaa.
Kuva: Unsplash
Tuhannen taalan paikka
Johtajuus ei ole helppoa ja jatkossa se muuttunee entistä haastavammaksi.
Haasteissa asuu kuitenkin mahdollisuus. Johtajilla
on nyt oiva tilaisuus opetella uusia tapoja johtaa ihmisiä – ja
samalla muovata organisaatiokulttuuria positiivisempaan suuntaan.
Markus Jussila toivoo, että johtajat käyttävät tilaisuuden
hyödykseen.
Kaikki lähtee luottamuksesta. Johtajana sinun on luotettava
alaisiisi ja myös itseesi ja omaan johtamiseesi. Tämä voi
olla haastavaa erityisesti, jos on tottunut johtamaan kontrollilla.
Nyt ei kuitenkaan saisi palata entiseen.
Kontrolloiva johtajuustyyli ei tutkimustenkaan valossa istu
nykytyöelämään. Fokus on siirtymässä valtuuttavaan johtamiseen,
jossa vastuuta jaetaan rohkeasti. Juha Äkräs tosin huomauttaa,
ettei se tarkoita passiivista toimintaa, jossa asioihin
puututaan vain pakon edessä.
Työyhteisöt tarvitsevat nk. aktiivista valtuuttavaa johtamista,
jossa johtaja tukee ihmisiä ja auttaa heitä saamaan
asioita
aikaiseksi ja kehittymään. Myös inklusiivinen, psykologisesti
turvallinen ympäristö on tärkeä, jotta kaikki voivat olla
omia itsejään ja sanoa, mitä he oikeasti ajattelevat.
Äkräs lisää, että johtajien tulisi olla läsnä alaisilleen ja
nähdä heitä tarpeeksi usein joko virtuaalisesti tai kasvokkain.
Tiimitasolla on hyvä keskustella yhdessä siitä, miten kaikilla
menee. Hän myös muistuttaa, että vaikka maailma ympärillämme
muuttuu, perustarpeemme eivät niinkään.
Ihmisen psykologia tai biologia ei juuri ole muuttunut vuosituhansien
saatossa. Se luo turvallisuutta, että kaiken tämän
muutoksen keskellä on myös jotain pysyvää.
Teksti: Vanessa Törnblom
Julkaistu: 11/2021