Koulutus
Valmennus

Henkilökohtainen coach on esimiehen ja asiantuntijan pallotteluseinä

Käsi ylös: milloin olet viimeksi haastanut omat työtapasi?

Aina kiire ja tuntuu, että aika kuluu operatiivisista tehtävistä selviytymiseen, vaikka kehittääkin pitäisi. Tuttu tilanne monelle esimies- tai asiantuntijatehtävässä toimivalle. Oma valmentaja voi auttaa löytämään uusia voimavaroja.

Henkilökohtainen valmennus, coaching, on nousemassa tärkeäksi täydennyskoulutuksen muodoksi. Siinä valmentaja herättelee coachattavaa tutustumaan omaan persoonaansa ja työskentelytapoihinsa. Ideana on löytää yhdessä piilevä potentiaali - mahdollisuuksia, vahvuuksia ja voimavaroja - sekä miettiä, miten niitä voi hyödyntää työssä. Coachingin suosio perustuu henkilökohtaisuuteen ja siihen, että se auttaa juurruttamaan uudet asiat arkeen ja sitä kautta koko työyhteisön hyödyksi.

Coachingin ytimessä on arvostava ja kannustava vuorovaikutus, jossa keskitytään valmennettavan tavoitteisiin sekä kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen. Toisaalta coach voi auttaa avaamaan solmuja kriisitilanteessa.

”Henkilökohtaisessa coachauksessa on lupa pysähtyä miettimään omaa tapaa tehdä työtä. Coachina autan havaitsemaan sellaisia asioita omassa työskentelyssä tai ajattelussa, jotka muuten jäisivät kenties huomaamatta”, erityisesti yritysasiakkaita Markkinointi-instituutissa valmentava Päivi Puhakka kertoo.

Kun coach on vieras ihminen oman organisaation ulkopuolelta, keskustelijoiden ei tarvitse miettiä sanojaan tai sitä, mitä esimies mahtaa ajatella. Toisaalta coachingin tavoitteet voidaan määritellä yhdessä esimiehen ja valmennettavan kanssa. Myös yrityksen HR voi olla mukana kirkastamassa keskustelujen tavoitteita.

Coach on myytinmurtaja
Päivi Puhakka on työssään huomannut, että erityisesti vahvuuksien esille nostaminen voi olla coachattavalle hyvin voimaannuttavaa.

”Aina vahvuuksia ei uskalleta edes ajatella, tai niitä ei pidetä minään ja vähätellään. Tätä kautta voi kuitenkin löytää uudenlaisia keinoja hyödyntää omia vahvuuksiaan työssä. Joskus olemme coachauksessa esimerkiksi miettineet, mitä hyötyä jonkin harrastuksen vaatimasta ominaisuudesta voisi olla työelämässä.”

Joskus valmentajana pääsee murtamaan myyttejä, kun valmennettavan käsitys itsestä syvenee.

”Esimerkiksi hoitoalalla työskennellyt voi olla identiteetiltään vahvasti muiden hoitaja. Uudessa roolissaan asiantuntijana tai esimiehenä hän tarvitsee myös jämäkkyyttä ja kykyä delegoida. Tämän ymmärtäminen antaa luvan toimia vanhasta poikkeavalla tavalla ja auttaa näin hyödyntämään omaa potentiaaliaan laajemmin.”

Coach viitoittaa tietä muutostilanteessa
Coachaus on hyvä apu esimerkiksi silloin kun työnkuva muuttuu tai esimies saa tiimiinsä aiempaa enemmän johdettavia. Nurinkurista onkin, että juuri muutoksen hetkellä aikaa tuntuu olevan kaikkein vähiten kouluttautumiseen. Uusi tilanne on kuitenkin hyvä hetki pysähtyä miettimään ja tarkastelemaan tilannetta.

”Tässä ajassa on valtavasti muutoksia, ja muutoksen hetkellä coachaus antaa askelmerkkejä tulevaan. Se auttaa fokusoimaan omaa tekemistä ja laajentamaan ajattelua muutosten keskellä”, Päivi Puhakka sanoo.

Teksti ja kuva: Liina Hurri

Julkaistu: 10/2018

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.