Hyvinvointi
Johtaminen (etätyö, hybridityö)

Yli 80 HR-päättäjää arvioi: Näin etä- ja hybridityö muuttavat työhyvinvointia

Etä- ja hybridityö on vaikeuttanut organisaatioiden kykyä seurata ja tukea hyvinvointia. Hyvinvoinnin tukemisen tärkeyteen on herätty korona-aikana, ja vain kolmasosa vastaajista piti nykyisiä toimenpiteitä toimivina ja riittävinä.

Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen Strategy Fieldwork -kurssin osana ja sen toimeksiantajana oli suositun HeiaHeia for Workplaces -palvelun kehittäjä Habito Health Oy. Kyselyyn osallistui HR-päättäjiä yli 80 eri kokoisesta ja useiden toimialojen yrityksistä, jotka työllistävät yhteensä lähes 200 000 työntekijää. Raportti on ladattavissa maksutta toimeksiantajan sivulta.

Ei paluuta entiseen - uusia ratkaisuja tarvitaan

Noin 75% tutkimukseen osallistuneista HR-ammattilaisista arvioi, että koronan myötä etä- ja hybridityön käytänteet ovat muuttuneet pysyvästi. Jatkossa etätöitä tullaan tekemään selkeästi aiempaa enemmän.

Etä- ja hybridityö on toisaalta vaikeuttanut yritysten kykyä seurata ja tukea hyvinvointia. Yli kahdeksan kymmenestä HR-ammattilaisesta arvioi, että hyvinvoinnin seuraaminen on vaikeutunut ja lähes yhtä moni on kokenut myös työhyvinvoinnin edistämisen aiempaa haasteellisemmaksi. Vain kolmasosa vastaajista piti nykyisiä toimenpiteitä riittävinä ja toimivina vastaamaan etätyöajan haasteita. Työpaikoille on syntynyt akuutti tarve uudenlaisille hyvinvoinnin seuranta- ja toimenpidemalleille.

Panostuksilla on saavutettu vaikuttavuutta

Etätöissä hyvinvointia ovat haastaneet mm. kokemus yksin puurtamisesta ja yhteisöllisyyden puute, huono ergonomia sekä liikkumattomuus ja työn sekä vapaa-ajan sekoittuminen.

Joka kuudennessa työpaikassa muuttuneisiin olosuhteisiin on reagoitu lisäämällä investointeja. Kuitenkin enemmistö yrityksistä on investoinut hyvinvointiin korona-aikana aiempaa vähemmän ja noin kolmasosassa investointien määrä on säilynyt ennallaan.

Tutkimus paljasti yhteyden hyvinvointibudjetin ja työhyvinvointitoiminnan toimivuuden välillä. Yritykset, joissa oli korkeampi hyvinvointibudjetti, arvioivat kykynsä seurata ja tukea työntekijöiden hyvinvointia paremmaksi kuin vähemmän investoivissa yrityksissä. Tulevaisuudessa lähes joka kolmas yritys arvioi kasvattavansa hyvinvoinnin tukemiseen käytettävää summaa.

Mitä tulevaisuuden hyvinvointiratkaisuilta odotetaan

Tutkimuksen perusteella moni organisaatio on herännyt henkilöstön hyvinvoinnin tukemisen tärkeyteen korona-aikana.

Kun työyhteisö on hajaantunut etäkonttoreille ja toimistolla vietetään tulevaisuudessakin entistä vähemmän aikaa, nousi ylivoimaisesti tärkeimmäksi kriteeriksi hyvinvointiratkaisun tasapuolinen saatavuus kaikille työntekijöille.

Toinen merkittävä arviointikriteeri oli yhteisöllisyyden tukeminen. Yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden puutteen on havaittu eri tutkimuksissa haastavan hyvinvointia etätyössä. Tulevaisuuden työhyvinvointiratkaisuilta odotetaankin tukea ja apua haasteen ratkaisuun.

Tärkeiksi kriteereiksi mainittiin myös työyhteisön toiveet ja mielipiteet sekä sopivuus mahdollisimman isolle osalle työntekijöistä työnkuvasta riippumatta.

Yli puolet vastaajista arvioi teknologian roolin lisääntyvän tulevaisuudessa.

Tutkimuksen löydökset näkyvät vahvasti jo nyt

HeiaHeian toimitusjohtaja Olli Iso-Mustajärvi vahvistaa tutkimuksen havainnot: “Yritykset ovat hakeneet aikaisempaa aktiivisemmin uudenlaisia tapoja tukea hyvinvointia. Nyt haetaan erityisesti etätöihin sopivia ratkaisuja yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Tämä on näkynyt konkreettisesti HeiaHeia for Workplaces -palvelun kysynnän nopeana kasvuna sekä Suomessa että kansainvälisesti.”

Lisätietoja: www.heiaheia.com/workplaces

Julkaistu: 09/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.