Koulutus
Valmennus

Transval ja Keuda kehittävät osaamista yhteistyössä

Työelämän nopea digitalisoituminen tuo uusia toimintamalleja ja tehtäväkuvat muuttuvat. Keuda ja Transval varmistavat yhteistyössä, että molemmat organisaatiot pysyvät mukana kehityksessä.

Transval on sisälogistiikan palveluihin keskittynyt yritys. Liiketoiminta-alueena ovat Suomen lisäksi myymäläpalveluiden osalta myös Baltian maat. Transvalin palveluksessa on 3 500 logistiikka‑alan ammattilaista, joista 3 200 työskentelee Suomessa ja 300 Virossa ja Latviassa. Keski-Uudenmaan koulutusyhtymä Keudalla on 11 toimipistettä, joista yksi Keravalla lähellä Transvalin Vantaan pääkonttoria. Keudassa on n. 7 000 opiskelijaa ja logistiikka-ala on vahvasti mukana koulutustarjonnassa. Koulutuksen reformi on tuonut muutoksia mm. siten, että ammatilliseen koulutukseen on jatkuva haku ja tutkintojen henkilökohtaistamiseen panostetaan.

Keuda tarjoaa kumppaneilleen henkilöstön kehittämistä yhden luukun periaatteella. Transvalin henkilöstö on suorittanut eritasoisia tutkintoja, perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja joko omissa ryhmissä tai yleisissä ryhmissä. Lisäksi on oppisopimuskoulutusta, työelämässä pakollisia korttikoulutuksia sekä esimies- ja johtamiskoulutuksia esim. projektinjohtamista. Lisäksi on järjestetty seminaaripäiviä eri aiheista.

Yhteistyön kehittäminen alkoi vuonna 2014 ja yhteisymmärrys koulutustoiminnasta sekä osaamisen kehittämisestä on löytynyt. Koulutuksia seurataan nk. laatusilmukan palautteen avulla. Ohjausryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa keräämään kokemuksia ja palautetta.

Transvalin toimintaa ohjaavat yrityksen arvot: suoraselkäisyys, keskinäinen arvostus ja yhteistyö sekä jatkuva kehittäminen ja innovatiivisuus. Muuttuva lainsäädäntö sitoo sekä työnantajaa että kouluttajaa ja panee miettimään, mihin resurssit kohdennetaan.

Transval Akatemia kouluttaa paljon työpaikalla. Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma, jolla on esimiehen ja johdon tuki. Työpaikkaohjaajat ovat opiskelijan tukena kaikissa vaiheissa. He ohjaavat ja arvioivat osaamisen kehittymistä.

Teksti: Kaisu Venho
Kuva: Transval Group

Julkaistu: 10/2018

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.