Työympäristö

NÄKÖKULMA

Tervetuloa muutos - ja sen tahdissa elävät toimitilat

Työn murros on mullistanut yritysten toimitilatarpeet. Toimistot eivät enää ole yksittäisiä tiloja, vaan kokonaisvaltaisia työympäristöjä, jotka ruokkivat niin yksilön kuin koko työyhteisön hyvinvointia. Muutos on samalla haastanut kiinteistöalan toimijat ajattelemaan täysin uudella tavalla.

Toimitiloissa puhaltavat nyt uudet tuulet. Tilakeskeinen ajattelu on korvautumassa kokonaisvaltaisilla, eri elementtejä yhdistävillä ratkaisuilla. Pääkonttoreiden rinnalle nousee pienempiä satelliittitoimistoja, ja toimitiloissa tullaan näkemään niin yhteisöllisiä työskentelytiloja kuin rentoja loungeja ja podcast-studioitakin.

Nk. uuden normaalin kynnyksellä kysymys tosin kuuluu, onko mitään pysyvää ”normaalia” enää olemassa? Ehkäpä olisi hedelmällisempää ajatella, että elämme jatkuvan muutoksen keskellä – ja sen mukana. Silloin kiinteistöalan toimijoiden on ennen kaikkea kyettävä vastaamaan asiakkaiden alati vaihtuviin tarpeisiin. Hyvänä esimerkkinä toimivat aiempaa joustavammat, yritysten muutostahtiin soveltuvat sopimusmallit.

Olen myös työssäni havainnut, että HR-johdolla on huoli siitä, tukevatko toimitilat yrityksen kulttuuria, arvoja ja pidemmän tähtäimen tavoitteita. On siis syytä miettiä, miten työtilat saisivat ihmiset aidosti tekemään töitä yhdessä paremmin ja tuottavammin sekä ideoimaan ja oppimaan uutta.

Tämä kysymys liittyy yksilöllisyyden voimistuvaan trendiin, jossa työntekijöiden tarpeet nousevat keskiöön. Elämä kun on paitsi työtä, myös hektistä arkea kauppakasseineen ja jumppatunteineen. Siksi toimitilaratkaisuihin on sisällytettävä työhyvinvointia ja työn imua tukevia tekijöitä. Ja niin kuin eräs kollegani osuvasti totesi, ei etätyö tarkoita vain kotityötä. Hommia kun tehdään kahvilasta, laiturin nokasta ja oikeastaan vähän joka paikasta.

Tavoitteena on siten hyvän työelämän ja arjen balanssi, mikä vaatii tasapainoilua etä- ja läsnäolotyön vaatimusten välillä. Meillä Antiloopilla tarpeisiin on pyritty vastaamaan esimerkiksi ravintolatarjonnan, sosiaalisuutta buustaavien tilojen sekä työmatkaliikkujia palvelevien pyöräparkkien kautta. Ajatuksena on, että työntekijä voi tilanteesta riippuen joko sosialisoida tai vetäytyä. Siis mennä juuri sinne, jossa hänen on hyvä tehdä töitä sinä päivänä.

Toimitilat ovatkin parhaimmillaan mahdollisuuksien joukko, joka mukautuu kulloisenkin työpäivän tarpeisiin ja palvelee niin hybridityön vaatimuksia kuin arjen sujuvuuttakin. Siispä, mitä jos emme haikailisi normaaliin, oli se sitten uutta tai vanhaa, vaan hyppäisimme rohkeasti muutoksen matkaan? Näin luomme paitsi toimivia kokonaisratkaisuja, myös sitä hyvää työarkea ja elämää, johon työntekijät voivat päivä toisensa jälkeen ihastua.

Kirjoittaja: Johanna Sarekoski

Lisätietoja: antilooppi.fi/pool/

Infoa löydät myös POOLin some-kanavista :

Facebook

Instagram

Julkaistu: 08/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.