Hyvinvointi
Työlaki
Yrityskulttuuri

Työelämän riidat voi välttää

Selvä käsitys pelisäännöistä auttaa takaamaan työrauhan, asianajaja Antti Palmujoki sanoo. Erityisesti esihenkilöiden ja HR-asiantuntijoiden tulee hallita työoikeuden perusteet, jotta sopu työpaikalla säilyy. Asioita on kuitenkin työlästä ottaa haltuun yksin kirjoja lukemalla. Siksi työnantajalta kannattaa pyytää koulutusta.

Monet työpaikan tunnelmaa kiristävät riidat ovat aivan turhia ja niiltä vältyttäisiin, jos työpaikoilla olisi riittävät perustiedot työoikeudesta, asianajaja ja Lakikoulutuksen kouluttaja Antti Palmujoki sanoo.

Palmujoki on vuosien ajan kiertänyt Suomea pitämässä Lakikoulutuksen työnteon juridiikkaan liittyviä koulutuksia. Hän on havainnut, että monet konfliktit saavat alkunsa mitättömän pieniltä tuntuvista väärinkäsityksistä.

– Osapuolilla on erilaiset käsitykset siitä, mitä on sovittu tai mitkä ovat toisen osapuolen velvollisuudet. Asioita jää hampaankoloon hiertämään ja jossain vaiheessa ne alkavat ryöpsähdellä ulos tavoilla, jotka vahingoittavat työpaikan ilmapiiriä.

Palmujoen mukaan suuri osa ongelmista olisi ehkäistävissä ennalta sillä, että koko henkilöstöllä – tai vähintäänkin esihenkilöillä ja HR-asiantuntijoilla – olisi käsitys siitä, mitkä ovat työelämän pelisäännöt: mitä direktio-oikeus tarkoittaa, mikä on työsopimuksen ehtojen merkitys, mitä yksityisyyden suoja merkitsee työelämässä, miten yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja tasapuolisuus olisi otettava huomioon, ja niin edelleen.

– Nämä asiat eivät ole vaikeita, mutta niitä on hankalaa ottaa haltuun itsenäisesti vain kirjoista lukemalla. Koulutusten jälkeen moni osallistuja on kertonut, kuinka tärkeää oli, että heille selitettiin asiat perusteellisesti ja rautalangasta vääntäen.

Erityisellä mielenkiinnolla Palmujoki odottaa syksyllä käynnistyvää Käytännön työoikeutta HR- asiantuntijoille -kokonaisuutta, johon kuuluu kuusi koulutuspäivää.

– Siitä tulee hauskaa, sillä HR-asiantuntijoilla on aina paljon hyviä, käytännön työelämän tilanteisiin liittyviä kysymyksiä, joita on mukavaa pohtia yhdessä.

Lisätietoja: www.lakikoulutus.fi

Julkaistu: 08/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.