Hyvinvointi

Työsuhdepyörästä tuli hitti työpaikoilla - työnantajat tekevät tilauksia jo vuodelle 2022

Uudistunut pyöräetu mahdollistaa työsuhdepyörän hankinnan ansiotuloverosta vapaana etuna 1 200 € asti/vuosi. Edusta kiinnostuneet työnantajat tekevät tilauksia jo vuodelle 2022. Ennakkotilaus helpottaa työnantajaa ja mahdollistaa parhaan pyörien saatavuuden työntekijöille.

Työsuhdepyöräksi käy perinteinen pyörä tai sähköpyörä, jonka moottori avustaa vain poljettaessa. Työnantaja vastaa hankinnasta ja tarjoaa edun palkan päälle tai vähentää edun arvon työntekijän bruttopalkasta. Tyypillisesti pyörä hankitaan 2–4 vuoden rahoitus- tai leasing-sopimuksella tai suoraostona. Sopimuksen päättyessä työntekijä voi lunastaa pyörän itselleen.

Vuonna 2009 perustettu Electrobike on Suomen vanhin sähköpyöriin erikoistunut yritys. Se on myös aloittanut ensimmäisenä toimijana sähköpyöräleasingin, jo yli 5 vuotta sitten. Yrityksellä on asiakkainaan pörssiyrityksistä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä julkiselta sektorilta esimerkiksi Tampereen kaupunki.

”Työsuhdepyörän hankkiminen kauttamme on vaivatonta ja luotettavaa, sillä maahantuojana vastaamme pyöristämme suoraan. Kansainvälisen verkoston avulla pystymme takaamaan saatavuuden tulevalle kaudelle,” kertoo Electrobiken perustaja, Jani Jokinen.

”Räätälöimme aina asiakkaan tarpeisiin sopivan leasing-paketin. Ammattitaitoinen huoltotiimimme varmistaa, että työntekijä saa aina henkilökohtaista apua huoltotilanteissa. Palvelumallimme mahdollistaa, että leasing on oikeasti kuluton ja koostuu vain pyörän hankintahinnasta, eikä hintoihin lisätä palvelumaksuja tai muita sivukuluja. Maahantuomalla pyörät itse, pystymme antamaan joustoa hinnoitteluun ja palautuksiin.”

Hyvinvointia työsuhdepyöräilystä

Hyvinvointi työpaikalla on merkittävässä roolissa työssä jaksamisessa ja toiminnan sujuvuudessa. Säännöllinen liikunta parantaa työhyvinvointia ja sähköpyörä madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle ja saa ihmiset pyöräilemään useammin ja pidempiä matkoja.

Sähköpyörillä on todettu pyöräiltävän noin 50 % pidempiä työmatkoja kuin tavallisilla pyörillä. Liikunta auttaa hallitsemaan stressiä ja vaikuttaa myönteisesti työsuoritukseen. Työmatkapyöräilyn on todettu vaikuttavan suotuisasti erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon, vähentävän syövän riskiä sekä auttavan painonhallinnassa.

Työmatkapyöräilyllä saavuttaa myös helpommin terveysliikuntasuosituksen minimimäärän (2,5 h liikuntaa viikossa) sekä vähentää päivittäisen istumisen määrää. Työsuhdesähköpyörä on myös hyvä tapa kannustaa työntekijöiden terveellistä liikkumista sekä tuoda yrityksen arvomaailmaa esille.

Etuja työnantajalle & työntekijälle

Edun myötä työsuhdesähköpyörien suosio on ollut ennenäkemättömässä kasvussa ja Jokinen näkee työsuhdepyöräilyn tuovan merkittäviä etuja sekä työntekijälle että työnantajalle. Työntekijä saa käyttöönsä haluamansa sähköpyörän sekä nauttii työmatkapyöräilyn positiivisista terveysvaikutuksista.

Kun työmatka taitetaan auton sijaan pyörällä, vähenevät myös ilmastopäästöt. Työnantajalle taas koituu taloudellista hyötyä, sillä leasing-sopimuksen kuukausimaksu tai pyörän hankintahinta voidaan vähentää yhteisöverotuksessa. Työnantaja voi siis mahdollistaa edun siten, ettei siitä aiheudu lainkaan kustannuksia. ”Kasvaneen kiinnostuksen myötä tilaukset tehdäänkin jo järjestäen vuodelle 2022 ja paras aika sopimuksen tekemiselle ensivuoden saatavuutta ajatellen onkin nyt”, Jokinen kertoo.

Lisätietoja Electrobike työsuhdepyöristä:

www.tyosuhdepolkupyora.fi ja yritysmyynti@electrobike.fi

Julkaistu: 06/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.