Työaika (työajan hallinta, työajan seuranta)

Kolme trendiä työvuorosuunnitteluun

Valinnanvapaus ja mahdollisuus vaikuttaa työhön näkyvät suoraan työhyvinvoinnissa sekä työn laadussa

Työntekijäkokemusta voidaan parantaa tasapuolisella ja työntekijöiden toiveet huomioivalla työvuorosuunnittelulla. Automatisoitu järjestelmä kohdentaa jakson päivittäiset työt yksilön osaamisen ja esitettyjen työ- ja vapaapäivätoiveiden mukaisesti.

Työvoiman hallinnan asiantuntija Pirjo Ketola Visma Enterprise Oy:stä on koonnut kolme trendiä, jotka parantavat työntekijäkokemusta työvuorosuunnittelussa. Työhyvinvoinnin parantuessa työskentely tehostuu ja poissaolot vähenevät.

Ensimmäisenä trendinä on työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksien huomiointi ja työvuorosuunnittelun läpinäkyvyyden parantaminen. Tavoitteena on tuoda helpotusta vaativan vuorotyön ja muun elämän yhteensovittamiseen.

”Sähköisissä järjestelmissä toiveiden esittäminen sujuu helposti ja paikkariippumattomasti. Esimiesten lähettämistä työtarjouksista tai avoimista keikkavuoroista sijaiset ja keikkatyöläiset voivat valita elämäntilanteeseensa sopivat työvuorot. Järjestelmä varmistaa myös automaattisesti, että henkilöllä on sopiva osaaminen varattuun vuoroon”, Ketola sanoo.

Toisena trendinä ovat työntekijöiden tukeminen sekä tasapuolinen ja reilu kohtelu. Työvuorosuunnittelun on tärkeä olla avointa sekä työvuoro- ja vapaapäivätoiveiden hyväksynnän tasapuolista. Mallilla saavutetaan työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu.

”Organisaatiossa kannattaa sopia yhteisesti työvuorotoiveiden pelisäännöistä. Pelisäännöt voidaan sovittaa automatisoidulle työvuorosuunnittelujärjestelmälle, joka jakaa vuorot toiveiden, työntekijöiden osaamisen ja yksikön työn tarpeen mukaisesti”, kuvailee Ketola.

Kolmantena trendinä on kytkeä yksikön työn tarve ja työntekijöiden osaaminen työvuorosuunnitteluun. Näin työntekijät työskentelevät osaamisensa mukaisesti tehtävissä, joihin heidät on perehdytetty.

”Osaamiselle tulee merkitys, kun se ohjaa automaattisesti myös henkilöiden sijoittumista yksikön eri vuoroihin. Avoimuus lisääntyy, kun henkilön osaaminen näkyy myös henkilölle itselleen sähköisen OmaNumeron-palvelun kautta”, sanoo Ketola.

Visman OmaNumeron-sovelluksen avulla työntekijöiden ääni saadaan kuuluviin työvuorosuunnittelussa. OmaNumeron on osa työvuorosuunnitteluun ja työvoiman hallintaan kehitettyä Numeron-ratkaisua.

”OmaNumeronissa voi ilmoittaa työvuorotoiveita, tarkastella omia saldojaan, seurata jakson toteumia sekä hyväksyä jakson sähköisesti ja laitteesta riippumatta. Sovellus lisää työvuorosuunnitteluprosessin läpinäkyvyyttä ja tarjoaa reaaliaikaisen näkymän työvuoroihin”, Ketola kuvailee.

Lue lisää työvuorosuunnittelusta Visma Numeronilla.

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 06/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.