Johtaminen
Työaika
Työympäristö
Yrityskulttuuri

Näin korjaan koordinaatiokaaoksen - ja vapautan kokeneet, sitoutuneet ja lahjakkaat asiantuntijat byrokratian kahleista

Koordinaatiokaaos kuvaa kuinka kasvava organisaatio sirpaloituu, kasvattaa byrokratiaa ja kangistuu. Ääritapauksessa kyky vastata kilpailijoiden haasteisiin romahtaa, kuten kävi NOKIAn puhelimille. Tietämyksen luominen on polku pois koordinaatiokaaoksesta. Ensin luodaan oppimisen rakenteet, ja suuret rakennemuutokset seuraavat, kun ymmärrystä on riittävästi.

Ilmiö on tunnistettu moneen kertaan

Koordinaatiokaaoksesta kertovat esimerkiksi Gary Hamelin viimeisin kirja "Humanocracy" /1/, Joseph Tainterin tutkimus kulttuurien romahduksesta /2/ tai Steve Bungayn sotahistorian ja johtamisen vertailu /3/. Näistä on kerrottu lisää kirjassamme Koordinaatiokaaos sekä aikaisemmassa HR-viestin artikkelissa. Gosein verkkosivulta löytyy myös lisätietoa sekä suosittu video aiheesta.

Koordinaatiokaaoksen korjaaminen on vaikeaa

Organisaatiot ovat luonnollisesti yrittäneet korjata tilannetta moneen kertaan. Korjausyritykset kuitenkin kärsivät samasta koordinaatiokaaoksesta. Ensimmäinen perusvirhe on, että avainhenkilöt, ylin johto mukaan lukien, eivät ehdi panostaa omaan oppimiseensa. Joko yritetään kopioida valmis malli, tai delegoidaan muutostyö. Silloin avainhenkilöt eivät omista muutosta, kriittiset uudet yksityiskohdat eivät sovikaan yhteen, ja turhautumisen jälkeen palataan vanhaan. Toinen kompastuskivi on systeemisten ongelmien korjaaminen pinnallisesti tai kapeasta näkökulmasta, mikä tutkitusti vain lisää byrokratiaa. Nämä virheet voidaan välttää ainoastaan luomalla riittävän syvällinen tietämys oman organisaation toiminnasta ja tarvittavasta muutoksesta.

Näin muutos onnistuu

Video tiivistää periaatteet, kuinka tämä systeeminen virhetoiminto korjataan.

Lisätietoja:
Gosei Oy
gosei.fi
Ari Tikka: 0400 308 304

Lisätietoja:

1. Gary Hamel: "Humanocracy: Creating Organizations as Amazing as the People Inside Them"

2. Joseph Tainter: “The Collapse of Complex Societies ”

3. Stephen Bungay: “The Art of Action”

4.gosei.fi/blog/scaling-agility-or-bureaucracy

5. Nyman, Tikka, Turunen: “Koordinaatiokaaos”, myös äänikirjana

6. coordinationchaos.com

Julkaistu: 06/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Perinteinen rekrytointi nojaa vahvasti menneeseen. Se keskittyy liikaa siihen, mitä on jo tehty – aiempaan koulutukseen, menneeseen kokemukseen, entisiin rooleihin ja saavutettuihin tuloksiin. Näiden kautta on turvallista ja loogista palkata sitä, minkä henkilö jo osaa – todennettua historiaa. Tiedetään, mitä saadaan. Olen itse toiminut näin suuren osan urastani, ja tulokset ovat olleet hyviä. Miksi siis muuttamaan jotain, mikä toimii?

Esihenkilö istuu tiimipalaverissa. Hän on juuri käynyt koulutuksen psykologisesta turvallisuudesta ja tietää, että avoin keskustelukulttuuri ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tiimin menestyksen avaimia. Hän ymmärtää, miten tärkeää on kysyä enemmän ja kuunnella aidosti. Silti, kun tiimin jäsen nostaa esiin kehitysidean, hän sivuttaa sen nopeasti ja siirtyy eteenpäin.

Perehdytys on ratkaisevan tärkeä vaihe uusien työntekijöiden sopeutumisessa organisaatioon. Ensimmäiset työpäivät asettavat pohjan sille, kuinka sitoutuneita ja tuottavia työntekijät tulevat olemaan. Tutkimukset osoittavat, että hyvin suunniteltu perehdytys voi parantaa työntekijöiden sitoutumista 82 % ja lisätä tuottavuutta 70 %.

Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tekoäly on noussut keskeiseksi työvälineeksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää panostuksia koulutukseen ja tukeen – asioihin, joissa Suomi on tutkimuksen mukaan selkeästi jäljessä.

Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan miellyttämiseen, valtamekanismeihin, saati autoritääriseen johtamiseen.

”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta? Sukelsimme syvemmälle ja annoimme sekä pyöräedun käyttäjien että HR-päättäjien kertoa totuuden.

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa

Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works on lanseerannut asiakkailleen uuden anonyymin rekrytoinnin työkalun. Työkalun tarkoituksena on edistää inkluusiota käytännössä ja vauhdittaa yhteiskunnallista muutosta luomalla oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä käytäntöjä työelämään.

Vaikka rakennusalalla on koettu haastavia aikoja, on JM Suomessa pystytty jopa parantamaan työssä viihtymistä ja henkilöstön sitoutumista. Henkilöstöjohtaja Jussi Teisala toteaa, että henkilöstökyselyn avaintulokset ovat hyviä verrattuna muihin alan yrityksiin ja yrityksiin yleensä. JM Suomi on henkilöstökyselyn monella osa-alueella kaikkien alojen yritysten parhaassa neljänneksessä.

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla.