Hyvinvointi
Valmennus

Hyvinvointia yksilöllisellä valmennuksella

Aallton valmennus- ja kehityskoordinaattori Johanna Tanhuanpää.

Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi. Hyvinvoivat työntekijät tuovat organisaatiolle kilpailuetua.

Etätyö on tuonut omat haasteensa työhyvinvoinnille ja ergonomialle. Tietotyöläiset viettävät työpäivänsä tietokoneen ääressä, ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen saattaa unohtua.

”Koteihin on haastavaa järjestää ergonomisia työpisteitä, ja huomasimme työyhteisössämme myös henkistä väsymistä olosuhteisiin. Minulla on omiakin kokemuksia työssä jaksamisen haasteista, joten päätimme tarjota työntekijöillemme hyvinvointivalmennusta jaksamisen tueksi”, kertoo ohjelmistoyritys NSIONin perustaja ja strategiajohtaja Mattipekka Kronqvist.

NSION valitsi hyvinvointivalmennuksen toteuttajaksi Aallto Wellness Oy:n, jonka valmennukset vastaavat työn ja vapaa-ajan yhteensulautumisesta aiheutuviin haasteisiin. Valmennuksissa yhdistyvät mitattu ja koettu hyvinvointi.

Aallton yksilöllisten valmennusten tavoitteena on parantaa työntekijän hyvinvointia ja stressinsietokykyä sekä antaa ratkaisuja hyvinvoinnin johtamiseen. Hyvinvoivat työntekijät tuovat myös organisaatiolle kilpailuetua parantuneen jaksamisen myötä.

”Projektin aluksi teemme hyvinvointikartoituksen, johon kuuluvat fyysisen kunnon eri osa-alueiden ja kehonkoostumuksen mittaus. Koettua hyvinvointia kartoitetaan hyvinvointikyselyllä”, kertoo Aallton valmennus- ja kehityskoordinaattori Johanna Tanhuanpää.

Kestävyyskunto- ja kehonkoostumusmittaukset tehdään työpaikalla dynamometrin ja Polarin kuntotestin avulla. Lisäksi tarkastellaan koordinaatiota, tasapainoa ja liikkuvuutta. Testit voi helposti tehdä työpäivän aikana työvaatteissa.

Testejä on korona-aikana toteutettu sovelletussa muodossa myös etänä. Kolesterolin ja muiden veriarvojen mittaukset toteutetaan Aallton yhteistyökumppaneiden laboratorioissa.

Henkilökohtaiset tavoitteet

”Kiinnostuimme Aallton uudesta lähestymistavasta, jossa yhdistyvät fyysisen ja psyykkisen jaksamisen tukeminen. Yksilöllinen lähestymistapa yhdistettynä fyysisen aktiivisuuden seuraamiseen Ouran tai Polarin aktiivisuusmittareilla sopii työporukallamme ja innostaa liikkumaan”, Kronqvist sanoo.

NSIONilla vapaaehtoista valmennusta tarjottiin kaikille työntekijöille. Yksilötapaamisissa on käyty läpi keskeisiä hyvinvoinnin osa-alueita, kuten unta, palautumista, ravitsemusta, liikuntaa ja arkiaktiivisuutta, stressiä ja stressinhallintaa sekä työpäivän tauottamista ja työpäivän aikaista palautumista.

”Mikäli valmennettava kokee tarvitsevansa tukea jollain osa-alueella, keskitymme valmennustapaamisissa erityisesti siihen. Pohdimme yhdessä valmennettavan kanssa realistisia tavoitteita ja konkreettisia keinoja niiden saavuttamiseksi”, lisää Tanhuanpää.

Aallton hyvinvointivalmennuksen kesto on noin puoli vuotta. NSIONilla valmennusprojekti aloitettiin loppuvuodesta 2020. Normaalitilanteessa projektin puolivälitapaaminen olisi ollut keväällä, mutta pandemiatilanteen vuoksi tapaaminen päätettiin järjestää vasta syksyllä 2021.

”Henkilökohtaisesti tein muutoksia ruokavaliooni ja liikuntatottumuksiini. Puolivälitapaamiselta odotan kehitykseni arviointia ja onnistumisen reflektointia”, Kronqvist sanoo.

Valmennuksen lopuksi kuntotestit ja hyvinvointikysely tehdään uudelleen. Organisaatio saa käyttöönsä anonymisoidun yhteenvedon työntekijöiden hyvinvoinnin kehittymisestä sekä suosituksia osa-alueista, joiden huomioiminen jatkossa kohentaa hyvinvointia työssä ja työyhteisössä.

Katso miltä hyvinvoinnin käsikirja voisi teidän yrityksessä näyttää: Tutustu tästä

Tutustu hyvinvointivalmennukseen osoitteessa: www.aallto.com

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 08/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.