Rekrytointi
Työympäristö

Yhdessä kohti yhdenvertaisempaa työelämää - vinkit työelämän esteiden poistamiseen

Kuva: Pixabay

Rekrytoijan tärkein tehtävä on löytää oikea henkilö oikeaan työhön ja monimuotoisuus on sekä työnhakijan että koko työyhteisön etu. Parhaimmillaan yhdenvertaisuuden huomioiminen on sisäänrakennettu tavanomaiseen rekrytointiprosessiin, jolloin myös vammaiselle osaajalle löytyy oikea työtehtävä ja titteli tavanomaisen työnkuvan muotoilun avulla.

Vammaisista ihmisistä noin 80 % on työelämän ulkopuolella. (Lähde: Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Ihmisoikeuskeskuksen Maanantai kuuluu kaikille -kampanja) Luku on suuri ottaen huomioon, että suurin osa vammaisista ihmisistä pystyisi terveydentilansa puolesta tekemään töitä joko osa-aikaisesti tai ihan täysipäiväisesti vammattomien ihmisten tavoin. Yleisen harhaluulon kumoten kaikki vammaiset ihmiset eivät ole osatyökykyisiä, vaan sopivan työn löydyttyä usein täysin työkykyisiä tehtävään. Suurin osa vammaisista ihmisistä osaa arvioida itse parhaiten oman työkykynsä tehtävään nähden jo hakuvaiheessa eli rekrytoijalta ei vaadita erityistä osaamista vammaisuuteen liittyen.

Huomio hakijoiden osaamiseen

Rekrytoijan tärkein tehtävä on löytää oikea työntekijä oikeaan työhön niin talon sisällä tehtävissä rekrytoinneissa kuin rekrytointifirmoissakin. Yksi osa rekrytoijan ammattitaitoa on tiedostaa mahdolliset omat ennakkoluulonsa ja arvioida hakijoita osaamisen, kokemuksen ja koulutuksen perusteella. Myös vammaiset työnhakijat kouluttautuvat, tarttuvat tilaisuuksiin kerryttää työkokemusta ja ovat usein motivoituneita pääsemään töihin. On jokaiselle työnhakijalle tärkeää tulla nähdyksi ensisijaisesti oman ammattitaitonsa kautta.

Rekrytoijan valta ja vastuu puolustaa yhdenvertaisuutta

Rekrytoijan ammattitaitoon kuuluu myös tuntea syrjintään liittyvää lainsäädäntöä: esimerkiksi vammattomuus ei saa olla rekrytointiperuste. Sen sijaan rekrytoijalla on valta ja mahdollisuus edistää työelämän yhdenvertaisuutta ja työyhteisön monimuotoisuutta positiivisen erityiskohtelun keinoin: työhön voidaan valita todennäköisesti heikommassa asemassa työmarkkinoilla oleva hakija, jos hänen osaamisensa on lähellä todennäköisemmin työllistyvän hakijan osaamista. Positiivisen erityiskohtelun toteuttamisesta kannattaa mainita jo hakuilmoituksessa, monimuotoinen osaava hakijajoukko on taattu!

Työpaikkailmoitus voi hälventää syrjinnän pelkoa

Myös muut viestit siitä, että työyhteisössä arvostetaan monimuotoisuutta ja kaikkia osaajia kannustavat myös vähemmistöihin kuuluvia hakijoita hakemaan tehtävää. Voisiko tehtävässä esimerkiksi vammaisuus olla jopa etu? Kaikkien osaamisen huomaamisen voi näyttää myös ilmoitukseen valittavalla kuvalla, saavutettavilla väriyhdistelmillä sekä sanavalinnoilla. Parhaimmillaan ajatuksella laadittu työpaikkailmoitus hälventää syrjityksi tulemisen pelkoa ja kannustaa oikeaa osaajaa hakemaan paikkaa.

Tunnetko jo työolosuhteiden järjestelytuen?

Rajusti yleistynyt etätyö voi olla väliaikainen tai jopa pysyvä ratkaisu toimiston esteellisyysongelmiin. Tämä pandemia-aika on osoittanut, että moni työ on mahdollista tehdä etänä ja tavata työkavereita toimiston ulkopuolella. Toimistolle olisi kuitenkin kiva meidän kaikkien päästä ja tarvittaessa muutostöihin onkin haettavissa TE-palveluiden kautta työolosuhteiden järjestelytukea. Työolosuhteiden järjestelytukea voi hakea myös, jos vammainen työntekijä tarvitsee tavanomaista enemmän tukea kollegoiltaan esimerkiksi perehdytysvaiheessa.

Taloudellista tukea tavoitteen saavuttamiseen

Tavanomaisesta työn arjesta selviytymiseen työntekijällä voi olla käytössä henkilökohtainen avustaja, josta ei tule kustannuksia työnantajalle. Sen sijaan työnantaja voi mahdollisesti saada tukea vammaisen työntekijän palkkakustannuksiin. Vaikka raha ei aina ratkaisekaan, palkkaaminen siis myös kannattaa! Myös yhteiskunnassa halutaan tukea sitä, että vammaiset työnhakijat työllistyisivät ensisijaisesti osaamistaan vastaaviin tehtäviin avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on yksi yhteinen ja yhdenvertainen työelämä, joka kuuluu meille kaikille. Oletko sinä jo mukana?

Tukea työnhakuun, rekrytointiin & työnantajuuteen sekä uraohjaukseen: www.esteettatoihin.fi

Jäitkö kaipaamaan jotain tietoa? Käy jättämässä palautetta sivustosta toukokuun loppuun mennessä: https://link.webropolsurveys.com/S/976043972486E188

Teksti: Heidi Sipilä
Jatketaan keskustelua Twitterissä tai LinkedInissä @heidisipila
Kirjoittaja on korkeakoulutettu viestinnän ammattilainen, joka mainitsee vammaisuutensa vain, kun siitä on jotain hyötyä.

Julkaistu: 05/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.