Hyvinvointi
Johtaminen
Tiimit
Valmennus

Työpaikan kriisinhallinnassa tarvitaan monipuolisia esimiestaitoja

Kaikissa työyhteisöissä on kompastuskiviä ja konfliktinaihioita. Luotsina pahassa paikassa on yleensä esimies – mutta onko meidän pomoportaassa valppautta ja viisautta ratkaista ongelmat?

Liiketoimintapäällikkö, työ- ja organisaatiopsykologi Pirkko-Liisa Hyttinen Coronaria Tietotaito Oy:stä muistuttaa, että esimies on aina vastuussa ryhmänsä tuloksesta ja työhyvinvoinnista. Kun esimies tunnistaa vastuunsa ja pysyy roolissaan, ollaan jo pitkällä konfliktien ratkaisussa.

”Tiimillä on esimerkiksi oltava selkeät pelinsäännöt sille, millainen toiminta on hyväksyttävää. Lisäksi kaikkien on tiedettävä, kuinka toimimattomuuksiin puututaan”, toteaa Hyttinen ja lisää, että tämä toimimattomuuksiin puuttuminen on itse asiassa se esimiestyön kaikkein haasteellisin homma.

Pintaa syvemmälle

Jos kaikesta huolimatta tilanne näyttää menevän umpisolmuun, on fiksua käyttää ulkopuolista asiantuntija-apua hyväkseen. Hyttinen näkee, että työterveyshuolto on tässä kohtaa luonnollinen ”ensiavun” tarjoaja, mutta monesti tarvitaan vähän syvemmälle menevää puuttumista.

”Työyhteisösovittelu on hyväksi havaittu keino solmuun menneiden tilanteiden avaamiseksi – mutta yleensä onnistuminen edellyttää sovittelijan omaa, vahvaa kokemusta johtamisen maailmasta.”

Hyttinen selventää: jos omaa kokemusta ei ole sekä alaisen että esimiehen roolista, voi sovittelija huomaamattaan samaistua juuri alaisen rooliin.

”Tällaisessa tilanteessa sovittelijan neutraalius on vaakalaudalla, vaikka tämä kuinka haluaisi olla objektiivinen ja onnistua.”

Erotuomari karkuteillä

Kymmeniä sovitteluja tehnyt työelämän kehittäjä, työyhteisösovittelija Tarmo Alastalo toteaa, että konfliktit voivat versoa melkein mistä vain. ”Takana voi olla tietty muutostilanne organisaatiossa – esimerkiksi toimintaa keskitetään. Tällöin talossa on usein voittajia ja häviäjiä.”

Jos muutos on huonosti hallittu ja arjen toiminta häiriintyy, yksilöiden paine saattaa kasvaa, kunnes omaa sisäistä tunnetta ei voi enää täysin kontrolloida tai padota. Silloin sanotaan pahasti tai käyttäydytään muuten tökerösti – ja esimiehelle jää erotuomarin rooli, jota hän ei todellakaan halua.

”Esimiehillä on haaste kohdata näitä tilanteita”, tietää Alastalo.

Kun tulehtunutta tilannetta lähdetään sovittelemaan, pitää muistaa, että missä tahansa organisaatiossa on silloin tällöin konflikteja – mutta eri taloissa niihin suhtaudutaan eri tavoilla.

”Jos organisaatiossa on sellainen luottamus- ja keskustelukulttuuri, että uskalletaan ottaa kipeitäkin asioita esiin, se voi itse ratkaista omat ongelmansa aika vaivatta”, Alastalo uskoo.

Kun hanskat tippuu

Pirkko-Liisa Hyttinen huomauttaa, että usein ”konflikti-indikaattorina” toimii alisuoriutuminen töissä – miksi joku vetäytyy kuoreensa ja alkaa mennä minimipanoksen mukaan? – Joskus esimiehen on tehtävä melkoista salapoliisityötä selvittääkseen, mistä kenkä oikeasti puristaa.

”Myös intressiristiriita tai valtataistelu voivat olla konfliktien taustalla”, hän pohtii.

Työhyvinvointi ja tuottavuus tapaavat sukeltaa, mikäli duunissa riehuu salainen sisällissota. Hyttinen huomauttaa, että kun organisaatiot metsästävät kannattavuutta ja kasvua, niiden valitsemat keinot ovat usein hiukan yksisilmäisiä. Monet käyttävät apunaan tasapainotetun tuloskortin (BSC) kaltaisia malleja – mutta taloudelliset tavoitteet jättävät muut varjoonsa silti. Yksilö murheineen ja huolineen unohtuu helposti.

”Henkilöstötavoitteiden kuvaamisessa käyttäisin mieluiten termiä henkilöstötuottavuus. Sen tekijöitä ovat henkilöstötyytyväisyys ja turvaa tuova tietoisuus kuhunkin kohdistuvista odotuksista, niin työn kuin osaamisen suhteen sekä sujuvat prosessit”, hän summaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 04/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.