Hyvinvointi
Työympäristö (ergonomia)

Ergonominen hiiri helpottaa työskentelyä

Kehon keskilinjan kohdalla oleva hiiriohjain vähentää ylävartaloon kohdistuvaa rasitusta

Ergonominen hiiriohjain mahdollistaa tasapainoisen työskentelyasennon sekä vähentää niska-hartiaseutuun ja käsiin kohdistuvaa rasitusta. Hiiriohjaimeen ohjelmoitavat toiminnot nopeuttavat työskentelyä.

”Näyttöpäätetyöskentelyn ergonomiaa voidaan parantaa näppäimistön eteen sijoitettavalla hiiriohjaimella. Tasapainoinen työskentelyasento vähentää lihasjännitystä estäen hiirikäden ja niska-hartiaseudun kiputilojen syntymistä”, sanoo Mousetrapperin aluemyyntipäällikkö Janne Slant.

Pohjoismaissa menestystuotteeksi noussutta ergonomista Mousetrapper-hiiriohjainta kehitetään jatkuvasti vastaamaan käyttäjien muuttuvia tarpeita. Tuoteperheessä on useita erilaisiin tarpeisiin suunniteltuja malleja. Ruotsalaista tuotantoa olevilla hiiriohjaimilla on kahden vuoden takuu.

”Esimerkiksi sairaanhoitopiirien toiveesta kehitetty Mousetrapper Advance 2.0+ kestää desinfiointiaineella puhdistamisen. Tuote soveltuu yhteiskäyttötyöpisteille”, Slant kertoo.

Mousetrapper-ohjaimen esiohjelmointi nopeuttaa työskentelyä. Kopioinnin, liittämisen, valmiin tekstikatkelman ja uloskirjautumisen lisäksi painikkeisiin voi ohjelmoida haluamiaan oikoteitä työskentelyn tehostamiseksi.

Hyvä työskentelyasento paikasta riippumatta

Mousetrapper-hiiriohjain voidaan yhdistää mallista riippuen USB-liitännällä tai Bluetooth-yhteydellä pöytätietokoneeseen, kannettavaan tietokoneeseen, älytelevisioon, älypuhelimeen ja tablettiin.

Eri älylaitteilla työskentelyyn kehitetyssä Mousetrapper Alpha -hiiriohjaimessa on integroitu näppäimistö. Läppäritelineen ja Alphan avulla kannettavan tietokoneen voi muuttaa ergonomiseksi työpisteeksi niin kotona ja työpaikalla kuin kahvilassa ja junassakin.

”Alphaan voi ohjelmoida neljä laitetta samanaikaista käyttöä varten, joten työskentely eri laitteilla on sujuvaa. Ohjattava laite valitaan pikanäppäimellä”, sanoo Slant.

Mousetrapperia voi kokeilla maksutta kahden viikon ajan. Kokeilu ei ole sitova, ja kokeilujakson jälkeen tuotteen voi halutessaan hankkia haluamansa hankintakanavan kautta.

”Hiiriohjaimiamme pääsee testaamaan ottamalla yhteyttä minuun suoraan tai nettisivujemme kautta. Kokeiluun kuuluu maksuton tuotekoulutus, jonka avulla tuotteesta saa parhaan hyödyn”, Slant sanoo.

Tutustu ergonomisiin hiiriohjaimiin osoitteessa fi.mousetrapper.com.

Lisätietoja:
Janne Slant, janne.slant@mousetrapper.com
puh. +358 45 326 2426

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 04/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.