Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Monimuotoinen mutta näkymätön hoivavastuu työelämässä

Kuva: Pexels

Työelämässä ja lainsäädännössä tunnistetaan lapsiperhearkeen ja vanhemmuuteen liittyviä haasteita, mutta perheystävälliseksi työpaikaksi lukeutuvallakaan työpaikalla ei välttämättä tunnisteta tai kiinnitetä huomiota muihin läheisiin kohdistuvia hoivavastuita.

Monimuotoista hoivaa

Työikäisistä ihmisistä noin 1,2 miljoonaa tarjoaa hoivaa läheiselleen, mutta työelämässä tämä hoivavastuu jää usein näkymättömäksi. Perheystävällisen työpaikan käsitettä käytetään työelämässä yhdistämään ennen kaikkea työntekijän vanhemmuuteen liittyviä vaatimuksia (ks. tarkemmin Väestöliitto). Usein puhutaan myös siitä, että hoivavastuu on sukupuolittunutta eli naiset ovat aina kantaneet suurimman vastuun ikääntyvien läheisten huolenpidosta, kuten myös kansainväliset tutkimukset osoittavat. Vaikka asenneilmapiiri työpaikoilla on usein entistä perheystävällisempi, kokevat monet ansiotyössä käyvät ristiriitoja työn ja erilaisten hoivavastuiden yhteensovittamisesta omassa arjessaan.

”Lasten hoidosta on normaalia puhua, mutta aikuisten hoiva jää tässä prosessissa usein näkymättömäksi.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen ei siis koske vain lapsiperheitä, vaan on olemassa iso ryhmä työelämässä olevia ihmisiä, joilla on erilaisia hoivavastuita. Tämän vuoksi myös heille pitäisi olla paremmin mahdollisuuksia yhdistää sekä tasapainottaa työssäkäynnin sekä yksityiselämän haasteet. Lasten hoitamiseen liittyvät työelämän joustot kuten perhevapaat ovat jo itsestään selviä, mutta läheisen aikuisen hoivaan liittyviä haasteita ja jouston tarpeita ei tunneta samalla tavoin. Aikuisia läheisiään hoivaaviin työntekijöihin saatetaan suhtautua jopa kummeksuen.

Näkymättömyys

Lasten hoidosta on normaalia puhua, mutta aikuisten hoiva jää tässä prosessissa usein näkymättömäksi. Kuitenkin esimerkiksi omien tai puolison ikääntyvien vanhempien auttamiseen suhtaudutaan yksilötasolla samalla tavoin luonnollisena ja myös velvoittavana auttamisena kuten omien lastenkin auttamiseen. Kuitenkaan esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa aihetta ei nosteta esille luonnollisena osana omaa arkea, toisin kuin puhuttaessa omien lasten kommelluksista tai saavutuksista.

Työ on monelle omaishoitajalle ja läheisavun antajalle tärkeä voimanlähde, joka auttaa jaksamaan myös työn ulkopuolisia velvollisuuksia. Toisaalta läheisistään huolehtiville kertyy poissaoloja töistä muita työntekijöitä useammin, mikä johtaa kokemukseen taakkana olemisesta työyhteisölle. Samaan aikaan tutkimukset kuitenkin osoittavat, että läheisistään huolehtivat ovat sitoutuneita ja hyviä työntekijöitä. Jostain syystä hoivavastuussa olevat työntekijät eivät näe omaa arvoaan työntekijöinä.

Työelämässä on virallisia joustoja hoivatilanteiden varalle, mutta jostain syystä näitä joustoja ei käytetä. Osittain taustalla ovat asenteet. Lähijohtajien sekä kollegoiden tuki on keskeinen edellytys sille, että mahdollisia joustoja ja muita tarjolla olevia tukimuotoja käytetään. Avoimuus hoivavastuista auttaa työntekijöitä jaksamaan ja samalla parantaa myös organisaation työkulttuuria ja hyvinvointia kaikkien parhaaksi.

Teksti: Andrea Lorenz-Wende ja Marjo Ring

Andrea Lorenz-Wende toimii suunnittelijana Omaishoitajaliiton työikäisille omaisiaan auttaville suunnatussa Rahkeet riittämään -hankkeessa. Marjo Ring toimii Mielen hyvinvoinnin asiantuntijana Omaishoitajaliitossa.

Julkaistu: 03/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.