Rekrytointi
Yrityskulttuuri
Henkilöstöpalvelualan muutosten vuosi
- oppeja, kurssinmuutoksia ja tulevaisuudennäkymiä
Kuva: Pixabay
Vuosi 2020 mullisti työelämän pysyvästi. Koronapandemia on jättänyt jälkensä myös henkilöstöpalvelualaan, joka elää nyt vahvaa muutosvaihetta. Elpymisen merkkejä on kuitenkin jo ilmassa, kertovat alan toimijat.
Koronapandemia iski henkilöstöpalvelualaan vaihtelevalla voimalla,
toimialasta riippuen. Esimerkiksi ravintola- ja matkailualan
liiketoimintayksiköt ovat kärsineet kovan kolauksen, kun
taas IT- ja koulutuspalvelut ovat takoneet hyviä tuloksia.

Henkilöstöpalveluyritysten liiton puheenjohtaja ja ManpowerGroupin
Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola toteaa, että yritykset eivät enää voi odottaa kriittisten rekrytointien toimeenpanemista, vaan ne katsovat jo pidemmälle tulevaisuuteen. Myös ihmisten halukkuus vaihtaa työpaikkaa on lisääntynyt. Kuva: ManpowerGroup
Henkilöstöpalveluyritysten liiton HPL:n TOP 20-liikevaihtotiedustelun
mukaan alan kokonaisliikevaihto laski vuonna
2020 yhteensä 17,4 % edellisvuoteen verrattuna. Lasku on
kuitenkin tasaantunut ja suhdannenäkymät ovat jo varovaisessa
nousussa.
Henkilöstöpalveluyritysten liiton puheenjohtaja ja
ManpowerGroupin
Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola
toteaa, että alalla valmistaudutaan jo pandemian hellittämiseen.
Kun ravintola- ja palvelualan rajoitukset puretaan, pääsemme
vahvasti kasvuun kiinni. Henkilöstöpalvelualan toiminnan
merkitys tulee tällöin olemaan äärimmäisen tärkeä,
Kariola kuvaa.
Pikaisia suunnanmuutoksia
Vuosi oli haastava ja epävarmuus tulevasta on ollut poikkeuksellista.
Kokonaisuutena katsottuna selvisimme siitä kuitenkin
hyvin, henkilöstöpalveluyritys Innolink Staff Oy:n toimitusjohtaja
Jarkko Varvio summaa vuotta 2020.
Varvion mukaan ennakointi työvoiman nopeasti muuttuviin
tarpeisiin on ollut jokseenkin haastavaa. Tilauskannat ovat
lyhentyneet useilla toimialoilla ja ns. vapaat työnhakijat ovat
vähentyneet erityisesti teollisuuden alalla.
Lisäksi työvoiman liikkuvuuden rajoittaminen on asettanut
omat haasteensa. Esimerkiksi kesän sesonkityö pyörii pääosin
ulkomaisella työvoimalla. Tämä on monelle yritykselle iso
ongelma, Varvio kertoo.
Tilanne onkin vaatinut alan yrityksiltä nopeaa reagointia
muuttuviin säädöksiin ja ohjeistuksiin. Samalla ne ovat myös
joutuneet kehittämään toimintatapojaan ja käytäntöjään. Esimerkiksi
Barona joutui äkillisesti siirtämään satoja työntekijöitä
toimialalta toiselle, kun työt vähenivät tai loppuivat kokonaan.
On käynyt selväksi, että meillä on kyky tehdä tarvittaessa
nopeitakin muutosliikkeitä. Tämä on ollut alamme yritysten
vahvuus pandemiasta selviytymisessä, Baronan toimitusjohtaja
Minna Vanhala-Harmanen toteaa.
Rekrytoinnit ovat piristymään päin
Pandemian myötä rekrytointitoimeksiantojen volyymit tippuivat
nopeasti. Myös kandidaattien käytöksessä tapahtui muutos,
kun epävarma tilanne johti lisääntyvään varovaisuuteen.
Palvelusektorilla on vallinnut koronapelkoa, mikä on tietysti
ymmärrettävää. Tästä johtuen meidän on ajoittain ollut
vaikeaa täyttää lyhyitä työpestejä. Työttömyysturvan 500
euron suojaosa ei myöskään ole toiminut kannustimena töiden
vastaanottamiseen, Vanhala-Harmanen kertoo.
Muutokset ovat olleet myös positiivisia. Innolinkin Jarkko
Varvio mainitsee, että esimerkiksi henkilökohtaisten soveltuvuusarviointien
kysyntä on kasvanut.
Myös rekrytointikoulutukset pyörivät suht normaalisti.
Näin voimme kouluttaa kotimaista työvoimaa useille eri
aloille, hän toteaa.
Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että rekrytointimarkkinoiden
piristymistä on jo havaittavissa.
Yritykset eivät enää voi odottaa kriittisten rekrytointien toimeenpanemista,
vaan ne katsovat jo pidemmälle tulevaisuuteen.
Myös ihmisten halukkuus vaihtaa työpaikkaa on lisääntynyt,
ManpowerGroupin Matti Kariola toteaa.

Innolink Staff Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Varvio kertoo, että työvoiman liikkuvuuden rajoittaminen on asettanut omat haasteensa. Esimerkiksi kesän sesonkityö pyörii pääosin ulkomaisella työvoimalla. Tämä on monelle yritykselle iso ongelma. Kuva: Innolink
Uudet työskentelytavat ja teknologiat altaavat tilaa
Niin kuin monet muutkin yritykset, henkilöstöalan toimijat ovat
siirtyneet etätyöskentelyyn. Haastattelut hoidetaan nykyään
videotyökaluilla ja niin asiakaskohtaamiset kuin perehdytyksetkin
ovat muuttuneet pääasiassa sähköisiksi.
Tilanne on pakottanut paitsi hyödyntämään ajanmukaista
teknologiaa, myös innovoimaan uutta.
Innolinkin liiketoimintajohtaja Lari Nurmi toteaa, että uusien
toimintatapojen ja rekrytointimallien myötä joustavuus ja ketteryys
ovat lisääntyneet henkilöstöalalla.
Olemme esimerkiksi luoneet mallin, jolla testataan työvoimaa
jo lähtömaassa eri alojen yrityksille räätälöidyin testimenetelmin.
Näin varmistamme työvoiman laadun ja tuotamme
asiakkaillemme ymmärryksen työntekijöiden osaamisesta esimerkiksi
live-striiminä tai videotallentein, Nurmi selostaa.
Työelämän kohtaanto-ongelman ytimessä
Uudet rekrytointimallit ja innovaatiot tulevat tarpeeseen, sillä
ne voivat helpottaa myös työvoiman ja kysynnän kohtaamista.
Tämä niin kutsuttu kohtaanto-ongelma on leimannut Suomen
työmarkkinoita jo ennen koronaa, eikä muutosta ole näkyvissä.
Alan toimijat ovat yhtä mieltä siitä, että työvoimapula tulee
olemaan iso haaste suurten ikäluokkien eläköityessä ja ikärakenteen
muuttuessa.
Meidän on varmistettava työvoiman saatavuus esimerkiksi
kouluttamalla räätälöityä osaamista tai varmistamalla osaamisen
saatavuus Suomen rajojen ulkopuolelta, Lari Nurmi
toteaa.
Matti Kariola täsmentää, että kohtaanto-ongelmassa on
kyse paitsi työvoimapulasta, myös osaajapulasta. Hän näkee,
että henkilöstöalan yritysten tulisi olla mukana ratkaisemassa
ongelmaa kokonaisvaltaisesti.
Osaajapulaa voidaan täsmälääkitä esimerkiksi tuottamalla
koulutuksia ja muita ketteriä ratkaisuja. Meidän on myös
osallistuttava yhteiskuntatalkoisiin esimerkiksi työperäiseen
maahanmuuttoon liittyvien esteiden purkamisessa, hän sanoo.
Digitalisaatio kiihtyy kiihtymistään
Korona on nopeuttanut työn murrosta muuttaen työn tekemisen
muotoja ja edesauttaen digitalisaatiota. Esimerkiksi työnvälitys
on jo pitkälti automatisoitu.
Tätä havaintoa tukee ManpowerGroupin äskettäin julkaisema
koronapandemian vaikutuksia käsittelevä tutkimus. Siitä
ilmenee, että pandemia on saanut yritykset kiihdyttämään digitalisoitumistaan.
Yksi kiinnostava kysymys onkin se, millä tavoin automatisaatio
tulee muuttamaan alan toimintamalleja pidemmällä tähtäimellä.
Matti Kariola linkittää tämän kysymyksen työelämän
kiihtyvään polarisaatioon.
Digitalisaation myötä syntyy uusia osaamis- ja osaajatarpeita,
kun taas osalle työtä tai tekijöitä ei riitä enää kysyntää.
Meidän on löydettävä keinoja ratkaista tämä ongelma esimerkiksi
uudelleenkouluttamalla työntekijöitä sellaisille osaamisalueille,
joilla kysyntää riittää, Kariola sanoo.

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen toteaa, että
pandemia on johtanut uusiin työn tekemisen muotoihin. On erittäin mielenkiintoista nähdä, onko uudella kehityksellä tuottavuutta lisäävä vaikutus.Kuva: Barona
Työn tekemisen uudet muodot
Työt voidaan jaotella karkeasti kahteen ryhmään: läsnäoloa
vaativiin töihin esimerkiksi palvelualalla sekä asiantuntijatöihin,
jotka on mahdollista hoitaa myös etänä.
Baronan Minna Vanhala-Harmanen uskoo läsnäoloa vaativien
töiden palautuvan ennalleen koronatilanteen elpymisen
myötä, lisäten myös vuokratyövoiman tarvetta. Sen sijaan
asiantuntijatyön
osalta hän uskoo tilanteen muuttuneen pysyvästi.
Baronan teettämän kyselyn mukaan etätyö on lisännyt
työtyytyväisyyttä, kun työmatkat ovat jääneet pois ja työn
ja muun elämän yhdistäminen on muuttunut helpommaksi.
Pandemia on johtanut uusiin työn tekemisen muotoihin.
On erittäin mielenkiintoista nähdä, onko uudella kehityksellä
tuottavuutta lisäävä vaikutus. Aiemminhan tällaista
vaikutusta ei ole havaittu, Vanhala-Harmanen sanoo.
Innolinkin Lari Nurmi uskoo, että työn aika- ja paikkasidonnaisuuden
heikentyminen hyödyttää henkilöstöpalvelualaa
laajemminkin.
Perinteisen työsuhteen merkitys tulee vähenemään ja
työ muuttuu paljolti työsuoritusten tekemiseksi joustavammilla
sopimuksilla. Työnteon joustavuuden lisääntyessä
myös alan mahdollisuudet laajenevat entisestään, hän
arvioi.
Yksilöllisen työelämän trendi
Etätyön yleistyminen liittyy suurempaan ilmiöön nimeltä
työntekijälähtöisyys, joka näkyy esimerkiksi kevytyrittäjyyden
kasvavassa suosiossa. Vanhala-Harmanen selittää tätä
sillä, että etätyössä työntekijän ammatti-identiteetti korostuu.
Kun työ on irronnut työpaikasta ja työyhteisöllisyys on
vähentynyt, jäljelle jää itse työn runko ja ydin. Tällöin ihminen
voi esimerkiksi innostua freelancerin työstä, jossa hän
voi toimia oman itsensä työllistäjänä ajasta ja paikasta riippumatta,
hän heittää.
Freelancerien ja yrittäjien välitys onkin yleistymässä
henkilöstöpalvelualalla, kun painopiste siirtyy pandemian
kiihdyttämänä yhä yksilökeskeisempään malliin.
Matti Kariola kutsuu tätä trendiä työn kuluttajistumiseksi,
joka on tyypillistä erityisesti nuoremmille sukupolville.
Yksilöistä tulee työn kuluttajia, kun yksilön vapaus ja yhä
räätälöidymmän työelämän rakentaminen yleistyy.
Työura tulee muodostumaan hyvin erityyppisistä vaiheista
ja elementeistä, jotka yhdistävät palkkatyötä ja yrittäjyyttä.
Henkilöstöpalveluala on tässä suhteessa hyvässä
asemassa – mehän rakennamme jo tänä päivänä ihmisten
työuraa yhdistelemällä erilaisia osia, kuten lyhyitä toimeksiantoja
eri asiakasyrityksille, Kariola kuvaa.
Tulevaisuuden henkilöstöpalveluala
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että korona on saanut
aikaan suuria mullistuksia henkilöstöpalvelualalla. Se,
missä määrin muutokset ovat pysyviä, on vielä osittain epäselvää.
Elämme tällä hetkellä pandemian muutos- ja hyväksyntävaihetta.
Jää nähtäväksi, kuinka iso osa työn tekemisen
muutoksista jää pysyviksi, Matti Kariola miettii.
Yksi asia on kuitenkin selvä: henkilöstöpalveluala ei
enää ole yhtä kuin henkilöstönvuokraus – jos se sitä pitkään
aikaan on ollutkaan. Alan yritykset ovat yhä kokonaisvaltaisempia
kumppaneita niin asiakasyrityksille kuin
työntekijöillekin.
Roolimme tulee nousemaan ihmisten ja yritysten yhdistämisestä
arvoketjun ylempiin osiin, joissa esimerkiksi henkilöarvioinnit
ja osaamisen syvällisempi tunnistaminen ovat olennaisia,
Kariola näkee.
Rekrytoinnit ovat tästä hyvä esimerkki. Perinteinen
ilmoitteluhaku ei enää toimi, vaan toimeksiannot
vaativat yhä laajempaa selvitystyötä ja ymmärrystä, hän
jatkaa.
Minna Vanhala-Harmanen uskoo, että kun henkilöstövuokrauksen
painopiste vähenee ja muut osa-alueet vahvistuvat,
koko alan profiili muuttuu.
Meistä voisi tulevaisuudessa puhua jopa yksityisenä työnvälitysalana
henkilöstöpalvelualan sijaan. Barona tulee olemaan
ennen kaikkea työelämäyhtiö, hän pohtii.

Innolinkin liiketoimintajohtaja Lari Nurmi toteaa, että uusien toimintatapojen ja rekrytointimallien myötä joustavuus ja ketteryys ovat lisääntyneet henkilöstöalalla. Kuva: Innolink
Digitalisaation ja ihmisyyden yhteispeliä
Tällä hetkellä alan yritykset katsovat innokkaasti eteenpäin.
Erityisesti digitalisaatio tulee mullistamaan henkilöstöpalvelualaa
pidemmälläkin tähtäimellä.
Kuka tietää, ehkä haastattelemme ja testaamme työnhakijoita
hologrammein heijastetuissa virtuaaliympäristöissä
joskus tulevaisuudessa, Lari Nurmi visioi.
Hän toteaa myös, että digitalisoitujen rekrytointimenetelmien
ja innovatiivisten työllistymismallien keskellä on lopulta
aina ihminen.
Myös Minna Vanhala-Harmanen komppaa tätä näkemystä.
Ympäröivät asiat muuttuvat ja painotukset vaihtelevat,
mutta työ ja ihminen tulevat säilymään kaiken keskiössä,
hän toteaa tulevaisuuden näkymistä.
Vanhala-Harmanen uskoo, että alan fokus tulee siirtymään
yhä enemmän työn merkityksellisyyden ja työelämän
tukemiseen. Samalla myös työnhakijoiden merkitys kasvaa.
Meillä on kaksi asiakasta – työnantaja ja työnhakija.
Työnhakijoille tarjottavat palvelut tulevat jatkossa korostumaan,
olivat ne sitten uraohjausta, koulutusta tai jotain
muuta. Voisi jopa ajatella, että alan yrityksistä tulee työuran
personal trainereita, hän päättää naurahtaen.
Teksti: Vanessa Törnblom
Julkaistu: 02/2021