Koulutus
Rekrytointi
Yrityskulttuuri

Digitaalisen transformaation aallonharjalla

Koronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota, paljastaa henkilöstöpalveluyritys ManpowerGroupin uusi tutkimus. Yritykset, jotka panostavat innovointiin ja osaamisen kehittämiseen, selviävät todennäköisimmin kriisistä voittajina.

Vuoden 2021 Davosin talousfoorumissa julkaistun tutkimuksen mukaan yritykset ovat nopeuttaneet digitalisointitoimenpiteitään. Yli 26 000 työnantajaa kattavasta tutkimuksesta selviää, että digitalisaation ansiosta uusia työpaikkoja syntyy vauhdilla.

”Digiloikan nopeus ja laajuus on yllättänyt meidät kaikki. Digitalisaatio on kiihdyttänyt osaamisen muutosta ja sitä kautta myös työmarkkinoiden polarisaatiota”, ManpowerGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola toteaa.

Työmarkkinoiden kahtiajakautuminen onkin yksi tutkimuksen keskeisistä aihealueista. Kariola toteaa, että hallitsemattomana se kiihdyttää eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

”Tehtävänämme globaalina, vastuullisena yrityksenä on löytää ratkaisuja, joilla voimme taistella eriarvoisuuden kehittymistä vastaan.”

Täsmäkoulutusta työelämän tarpeisiin

Polarisaation myötä tietyt, erityistason osaamista vaativat työt vahvistavat asemiaan. Esimerkiksi IT-alalla osaajapula ei ota hellittääkseen. Samalla tiettyjen muiden alojen osaajien kysyntä vähenee.

Voidaan puhua osaamisen vallankumouksesta, joka pakottaa yritykset ja yksilöt elinikäiseen, työmarkkinoilla kulloinkin kysyttävän osaamisen kehittämiseen.

”Isona toimijana olemme näköalapaikalla tuottamassa asiakkaillemme ymmärrystä tulevaisuuden osaamistarpeista ja ratkaisemassa työmarkkinoiden osaamisvajetta lisä- ja uudelleenkoulutuksella. Hyvä esimerkki on Pohjoismaissa ja Suomessa järjestämämme Experis Academy -koulutus, jossa yhdessä ammattikouluttajien kanssa kehitetty valmennus tuottaa ohjelmistokehitysalan osaajia yritysten IT-osaamistarpeisiin”, Kariola mainitsee.

HR ja henkilöstösuunnittelu keskiössä

ManpowerGroupin tutkimuksen mukaan HR:n rooli bisneskriittisenä yksikkönä tulee vahvistumaan. Kun osaamisen saatavuus ja varmistaminen korostuvat, yritysten on pohdittava yhä tarkemmin, millä keinovalikoimalla ne hankkivat ja kehittävät liiketoimintastrategiaa tukevaa osaamista.

Yhtenä ratkaisuna Matti Kariola näkee kokonaisvaltaisen henkilöstöstrategian rakentamisen, joka huomioi henkilöstön rekrytoinnin, vuokraamisen, jatkuvan kehittämisen sekä uudelleensijoittamisen. Joustavat työvoimaratkaisut ovat osa tätä strategiaa esimerkiksi silloin, kun tarvittavaa kompetenssia on vaikea löytää.

”Asiakasyrityksemme voivat kääntyä puoleemme saadakseen markkinoilla vaikeasti saavutettavan osaamisen käyttöönsä joustavasti ja siksi aikaa, kun ne sitä tarvitsevat.”

Aito työelämäkumppani

Kariolan mukaan työnantajat arvostavat yhä enemmän ns. pehmeitä taitoja, kuten vuorovaikutustaitoja ja empaattisuutta. Toisaalta vain n. 30 % yrityksistä panostaa näiden taitojen kehittämiseen.

Tämä voi johtua siitä, että pehmeitä taitoja on vaikeampi kehittää kuin kovaa osaamista.

”Pehmeän osaamisen ymmärtäminen ja linkittäminen kovaan osaamiseen on olennaista. Meillä on laaja valikoima menetelmiä, joilla voimme esimerkiksi kartoittaa organisaation osaamisvaatimuksia ja arvioida henkilöstön kehityspotentiaalia”, Kariola kuvaa.

Modernit palvelut ovat osa ManpowerGroupin ideologiaa toimia kokonaisvaltaisena kumppanina niin työntekijöille kuin yrityksillekin.

”Lisäarvomme asiakkaille on siinä, että voimme rakentaa kehityspolkuja, jotka tukevat sekä yksilön että asiakasyritystemme menestystä. Tämä on se suunta, jota kohti haluamme kulkea yhä vahvemmin myös tulevaisuudessa”, Kariola päättää.

ManpowerGroup (www.manpowergroup.fi) on henkilöstö- ja työvoimaratkaisujen sekä ulkoistettujen palveluratkaisujen asiantuntija, kehittäjä ja tuottaja, joka työllistää päivittäin 600 000 ihmistä eri osaamisalueilla ja toimialoilla 80 maassa.

Teksti: Vanessa Törnblom

Julkaistu: 02/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.