Hyvinvointi

Yrittäjä – tue terveellistä liikkumista, hyödynnä työsuhdepyöräetu suoraan maahantuojan kautta

Työsuhdepyöräilystä tuli vuodenvaihteessa taloudellisesti aiempaa fiksumpi vaihtoehto, sillä pyöräetu tuli ansiotuloverosta vapaaksi 1 200 euroon asti. Jos pyörän kustannukset on jaettu neljälle vuodelle, voi työntekijä hankkia tuloverovapaasti maksimissaan 4 800 euron hintaisen fillarin.

Työsuhdepyöräksi hyväksytään perinteinen polkupyörä tai sähköpyörä, jonka moottori avustaa kulkua vain poljettaessa. Työsuhdepyörän hankintamalli on samanlainen kuin työsuhdeautoissakin. Työnantaja hankkii työntekijän työ- ja vapaa-ajan ajoja varten polkupyörän ja tarjoaa sen joko palkan päälle tai vähentää edun arvon työntekijän bruttopalkasta. Tyypillisesti pyörä hankitaan 2–4 vuoden rahoitus- tai leasing-sopimuksella tai suoraostona. Sopimuksen päättyessä työntekijä voi lunastaa pyörän itselleen.

Työsuhdepyörät ilman välikäsiä

Vuonna 2009 perustettu Electrobike on Suomen vanhin sähköpyöriin erikoistunut yritys. Se on myös aloittanut ensimmäisenä toimijana sähköpyöräleasingin, jo yli 5 vuotta sitten. Yrityksellä on asiakkainaan muun muassa lukuisia yrityksiä sekä Tampereen kaupunki.

”Työsuhdepyörän hankkiminen kauttamme on vaivatonta ja luotettavaa, sillä maahantuojana vastaamme pyöristämme itse suoraan ilman välittäjiä, ja pystymme siten takaamaan kansainvälisten verkostojemme avulla hyvän saatavuuden”, kertoo Electrobiken perustaja, Jani Jokinen.

”Räätälöimme asiakkaalle sopivan leasing-paketin, johon voidaan sisällyttää pyörän ohella huollot ja tarvittavat varaosat. Ammattitaitoinen huoltotiimimme tuntee valikoimamme läpikotaisin, joten työntekijä saa aina henkilökohtaista apua pyörän huoltotilanteissa. Leasinghintamme ovat kilpailijoihin verrattuna edulliset, sillä suurena toimijana olemme onnistuneet neuvottelemaan rahoituksen koron ja ehdot kohdilleen. Epämääräisiä toimistomaksuja, välityspalkkioita tai muita lisäkuluja ei leasing-hintaan lisätä. Me maahantuomme pyörät itse, antaen joustoa hinnoitteluun ja mahdollisiin palautuksiin.”

Etuja työnantajalle & työntekijälle

Jokinen näkee työsuhdepyöräilyn tuovan merkittäviä etuja sekä työntekijälle että työnantajalle. Työmatkapyöräilyn on tutkimuksissa todettu parantavan kuntoa, toiminta- ja työkykyä sekä stressinhallintakykyä. Lisäksi se vähentää sairauspoissaoloja keskimäärin 4–6 päivää vuodessa. Kun työmatka taitetaan auton sijaan pyörällä, vähenevät luonnollisesti myös ilmastopäästöt.

Työnantajalle taas koituu taloudellista hyötyä, sillä työsuhde-edusta ei tule palkan sivukuluja ja leasing-sopimuksen kulut tai pyörän hankintahinta voidaan vähentää yhteisöverotuksessa. Työnantaja voi siis mahdollistaa edun siten, ettei siitä aiheudu lainkaan kustannuksia.

Electrobike myy vain laadukkaita ja kestäviä sähköpyöriä. Valikoimaan kuuluvat oman, Suomessa kehityn Boostbike-merkin lisäksi muun muassa Husqvarnan ja R Raymon & Ruff Cyclesin fillarit. Saatavana on myös laaja valikoima pyörien lisävarusteita, pyöräilytarvikkeita sekä varaosia.

”Teemme pyörille aina luovutushuollot ja annamme asiakkaalle henkilökohtaisen perehdytyksen pyörän käyttöön”, Jokinen summaa. Jatkossa työsuhdepyörän huollattaminen onnistuu kätevästi, sillä Electrobike avaa tänä vuonna valtakunnallisen huoltopisteverkoston, joka kattaa kaikki Suomen maakuntakeskukset.

Lisätietoja: www.tyosuhdepolkupyora.fi

Julkaistu: 02/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.