Hyvinvointi

Mikä työterveyshuollossa maksaa?

Mistä keinot kustannusten hallintaan? Kumpi on tärkeämpää, terveyden ylläpito vai sairaanhoito?

Finla Työterveys on julkaissut ilmaisen oppaan, josta löytyy vinkkejä työterveyshuollon kustannusten hallintaan ja ennakointiin. Opas neuvoo myös, miten luoda tiivis ja toimiva yhteistyö yrityksen ja työterveystoimijan välille. Tässä artikkelissa on pieni ote oppaan sisällöstä.

Kun työterveystoimija aloittaa yhteistyön uuden yrityksen kanssa, laki edellyttää laatimaan toimintasuunnitelman. Tämä voi yrityksen edustajasta tuntua kovin byrokraattiselta, mutta siitä huolimatta juuri tähän vaiheeseen kannattaa panostaa, sillä tämä on ennaltaehkäisevän työterveystoiminnan kulmakivi.

Panosta tehokkaaseen sairaanhoitoon

Tehokas sairaanhoito on kaikkien etu. Kun työntekijä sairastuu, on kaikkien etu, että hän saa nopeasti tilanteen arvion ja hoito-ohjeet. Tähän tarpeeseen etäpalvelut ovat osoittautuneet ensiluokkaisiksi sekä nopean tavoitettavuuden että infektioiden leviämisen ehkäisyn näkökulmasta. Hoitajan toteuttaman hoidontarpeen arvioinnin pohjalta potilas voidaan ohjata tarvittaessa laboratoriokokeisiin sekä lääkärinarvioon. Näin lääkäriajat kohdentuvat potilaille, joilla on vaikeampi taudinkuva.

Hyvä kumppanuus säätelee kustannuksia

Hyvä työterveyshuollon kumppanuus vaatii aktiivista vuorovaikusta ja läpinäkyvää keskustelua myös kustannusten osalta. Ilman kumppanuutta työterveyshuolto ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, eli investointi ei tuota haluttua tulosta. Kun työnantaja havaitsee mitä tahansa henkilöstöön liittyviä asioita tai kehittämistoiveita, kannattaa asia ottaa puheeksi myös työterveyshuollon kanssa, joka osaa ottaa huomioon asian yhteyden työhön ja työkykyyn. Yritysten kokemus on usein ollut, että näistä suunnatuista vuoropuheluista ja ajatustenvaihdosta hyötyvät kaikki tahot.

Lataa koko opas ilmaiseksi Finlan nettisivuilta!

Finla Työterveys on työterveyshuoltoon keskittynyt, asiakkaiden omistama
100 % suomalainen yritys.

finla.fi/opas/tyoterveyden-kustannukset-lataa-opas

Julkaistu: 02/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.