Työympäristö
Onko älykaiuttimesta vielä hyötyä työtehtävissä?
Amerikassa älykaiutin Alexaa käskytetään jo tottuneesti. Suomessa tullaan hitaasti perässä. Marraskuussa 2020 Yhdysvalloissa julkaistiin 99 dollarin Applen minipod, joka saattaa saada suomalaisiakin innostumaan ääniohjauksen mahdollisuuksista.
Aalto yliopiston professori Tom Bäckströmin mukaan kaikki tarjolla olevat älykaiutinmallit sopivat sekä kotiin että konttorille.
Tarjolla olevia merkkejä on monta, mutta lähes kaikki toimivat käytännössä aina Amazonin, Googlen tai Applen palveluiden päällä. Älytoimintoja tukevia kaiuttimia valmistavat nykyään melkein kaikki laitevalmistajat, hän opastaa.
Mitä älykaiuttimelta voi pyytää?
Tutkija Tom Bäckström listaa toimintoja, joilla pääsee alkuun:
1. Kalenteri ja muistutustoiminnot:
"Lisää kalenteriin palaverin Antin kanssa huomenna klo 14."
"Hälytys 15 min päästä."
"Mitä kello on?"
"Onko minulla tapahtumia kalenterissa 3.5.2021?"
2. Soittaminen ja viestintä:
"Lähetä sähköposti Vilmalle."
"Soita vaimolle."
3. Koti- tai toimistoautomaatio, jos automaatioon on kytkettyjä webbikameroita, valaistus tai äänentoisto:
"Näytä etuoven kamera."
"Sammuta valot."
"Soita Pandoraa."
4. Uutiset ja informaatio:
"Kerro päivän uutisotsikot."
"Kerro sääennuste."
"Minkälainen sää on Tokiossa?"
"Onko kotimatkalla ruuhkaa?"
"Mikä on Suomen Pankin osoite?"
"Miten pitkään K-rauta on vielä auki?"
"Paljonko 7 mailia on kilometreissä?"
5. Tavaran tilaaminen ja vastaanottaminen:
"Milloin tilaukseni saapuu perille?"
"Tilaa lisää kahvia."
"Tilaa Uber."
6. To-do ja ostoslistat:
"Lisää kauppalistalle tomaatteja."
"Lisää muistilistalle eteisen siivous."
Bäckströmin mukaan nämä toiminnot ovat hieman erilaisia eri palveluissa.
Itse käytän puhekomentoja lähinnä silloin, kun on kädet täynnä esimerkiksi autoa ajaessa tai ruokaa valmistaessa. "Navigoi kotiin", "soita äidille, tai "hälytys 15 minuutin kuluttua." ovat ehkä tavallisimpia komentoja itselläni. Ei siis mitään mullistavaa, hän sanoo.
Kielivaihtoehdot tuovat rajoitteita vielä
Yksi suuri rajoittava tekijä älykaiuttimien käytössä ovat niiden kielivaihtoehdot.
Minulla ei ole ihan ajantasaisia tietoja, mutta ainakin vielä keväällä suomea puhuivat vain Applen laitteet. Googlen kännykät puhuvat kyllä suomea, mutta jostain syystä älykaiuttimiin saakka he eivät ole vielä sitä saaneet.
Bäckströmin mukaan lähivuosina voidaan odottaa, että kaikki palveluntuottajat saavat myös suomen mukaan.
Siihen asti pitää käyttää jotain muuta kieltä, kuten englantia. Sekä kansainvälinen tutkijayhteisö että myös esimerkiksi EU:n edustajat ovat olleet kovasti huolissaan siitä, että kielitarjonta on niin kapeaa. Sitä yritetään kuitenkin monin keinon viedä eteenpäin, koska esimerkiksi EU:ssa se on jo ihan tasa-arvoasia. Ei ole hyväksyttävää, että vähemmistöt eivät saisi palveluja, hän sanoo.
Entä tietoturva?
Bäckström sanoo, että yksityisyys ja turvallisuusasiat ovat tärkeä asia älykaiuttimissa ja älylaitteissa.
Nykyisellään esimerkiksi sekä Amazon että Google käyttävät kaikkea saatavilla olevaa dataa myynnin ja mainostamisen edistämiseen, eli käyttäjä on tuote, jota he myyvät yrityksille, eikä toisinpäin. Yrityksillä on silloin aina etulyöntiasema käyttäjään nähden, koska he osaavat rahastaa varsinkin heikoimmassa asemassa olevia. Esimerkiksi vanhuksia, lapsia ja köyhiä käytetään varmasti hyväkseen minkä ehditään. Heille voidaan esimerkiksi mainostaa tuotteita siten, etteivät he ymmärrä, että halvempiakin vaihtoehtoja on olemassa tai siten että he eivät ymmärrä, että tuotteen tai palvelun voi jättää ostamatta.
Puheohjauksen kehitys on tietoturvan kannalta harmaata aluetta
Bäckström näkee ongelmia myös palvelujen tarjoajien ja heidän alihankkijoiden henkilöstössä.
Puheohjausta parantaakseen kaikki palveluntuottajat ovat perinteisesti kuunnelleet otteita puhekäskyistä laitteille, kirjoittaneet ylös kaiken puheen, jotta he voisivat sitten opettaa algoritmejaan paremmin ymmärtämään puhetta. Tämä on ollut hyvä tapa saada paljon dataa, jota on muulla keinoin hyvin kallista ja vaikeaa kerätä. Ongelma on, että käyttäjät eivät olleet tästä aiemmin tietoisia ja että he ovat voineet paljastaa yksityisiä tietoja itsestään. Eli henkilökunnan on ollut mahdollista kuunnella minkä tahansa käyttäjän yksityisiä keskusteluja! Tästä nousi suuri kohu vuonna 2019, ja kaikki palveluntarjoajat keskeyttivät tällaisen toiminnan. Lienee selvää, että he aloittivat tai aloittavat sen uudestaan, kun pöly on laskeutunut, Bäckström sanoo.
Hänen mukaansa myös rikollisuuden uhka on huomioitava.
Pilvipalvelut ovat niin suuri mahdollisuus kansainväliselle rikollisuudelle, että he voisivat sijoittaa suuri summia saadakseen salaisen pääsyn servereille. F-Securen Mikko Hyppönen vertasi seuraavasti; Jos sinä olisit vaikka opiskelu- ja asuntovelkainen työntekijä Amazonilla, ja sinulle tarjottaisiin 10 miljoonaa euroa jotta antaisit rikollisille pääsyn servereille, voisitko vastustaa kiusausta, hän kysyy.
Tietoturvariski löytyy myös omasta lähipiiristä.
Perhe on pahin". Jos kämppiksillä on yhteinen älykaiutin olohuoneessa, mistä tiedät, että kämppiksesi ei käy tarkastelemassa mitä olet surffaillut? Tai jos perheellä on yhteinen älykaiutin, joka on yhdistetty puhelimen äppiin; silloin puhelimesta voi katsella mitä komentoja kaiuttimelle on tehty, Bäckström sanoo.
Entä miltä näyttää älykaiuttimien lähitulevaisuus?
Tulevaisuudessa laitteen pääsuunnat ovat varmasti kielivaihtoehtojen laajentuminen, käytettävyyden parantuminen ja yksityisasioiden kehitys. Käytettävyys tulee todennäköisesti paranemaan siten että laitteet ymmärtävät "luonnollisempaa" puhetta. Nykyiselläänhän pitää tarkkaan sanoa formaatin mukainen lause esimerkiksi "Alexa, kutsu Uber" ja sen perään "Alexa, milloin Uber sappuu" ja "Alexa, sataako ulkona?" Eihän tällä tavalla puhuta missään muussa yhteydessä, vaan normaalisti sanottaisiin "Alexa, kutsu Uber. Milloin se tulee? Sataako siellä? Laitteet tulevat paremmin ymmärtämään asiayhteyttä siten että lähestytään luonnollista puhetapaa ja vuorovaikutusta, Bäckström päättää.
Teksti: Heli-Maria Wiik
Kuvat: Pexels
Julkaistu: 01/2021