Johtaminen
Yrityskulttuuri

Kannattaako palkasta puhua kehityskeskustelussa?

Lue asiantuntijan vinkit hyödylliseen kehityskeskusteluun

Kehityskeskustelun hyödyt tulevat esiin vain silloin kun keskustelut käydään hyvin. Varsinkin etätöiden aikakaudella luontevia kohtaamisia arjessa on hyvin vähän ja siksi kehityskeskusteluiden kautta tapahtuvat kohtaamiset ovat nyt erittäin tärkeitä. ”Huonoja kehityskeskusteluja on turha käydä, mutta hyville keskusteluille on aina tilaa”, linjaa Accountorin Senior Consultant Harri Sirén.

Kehityskeskustelu on yksi johtamistyön kulminaatiopisteistä

Kehityskeskusteluun valmistautuminen on hyödyllisen keskustelun perusedellytys. Paras valmistautuminen tapahtuu arjessa, vinkkaa Senior Consultant Harri Sirén.”Esihenkilön täytyy tuntea alaistensa vahvuudet, onnistumiset, potentiaali, kyvykkyys ja millainen persoona johdettava todellisuudessa on. Kun johtaja tuntee alaisena, keskusteluissa on mahdollista kohdata yksilö, joka saa keskustelusta positiivisia kokemuksia, arvostusta ja työn merkityksellisyyden kokemuksia.” esimiesvalmennusten parissa työskentelevä Sirén kuvailee.

Perusideana voidaan pitää sitä, että valmistautumistyötä tehdään läpi vuoden ja annetaan palautetta työntekijälle pitkin vuotta. Kehityskeskustelussa voi sitten keskittyä onnistumisista syntyneiden hedelmien poimimiseen tai luontevasti tiukkaankin palautteeseen, jos asiat eivät ole korjaantuneet. Hyvä esimiestyö kulminoituu hyvässä kehityskeskustelussa, eikä sen arvoa kannata vähätellä.

Harjoittelu tekee mestarin, myös kehityskeskusteluissa

Harri Sirén muistuttaa, että esihenkilön kannattaa opetella olemaan itsellensä armollinen. Kaikki kehityskeskustelut eivät aina mene hyvin. Huonon keskustelun jälkeen ei saisi lamaantua, vaan oppia keräämään opit ja oivallukset seuraavaan kohtaamiseen. ”Aina voi kehittyä paremmaksi keskustelijaksi, jos siihen on halua”, Sirén muistuttaa. Esimerkiksi erilaiset esimiesvalmennukset ovat hyvä työkalu kehittyä johtajana ja keskustelijana.

”Nykyään suosittuja ovat mm. ryhmäcoaching-sessiot, joiden avulla esihenkilöt voivat työstää yhdessä arjen esimiestilanteita ja samanlaisessa roolissa olevat valmennettavat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppivat toisiltaan”, kokenut valmentaja vinkkaa.

Katso video, jolla Harri Sirén esittelee ryhmäcoachingin valmentavien johtamistaitojen kehittämisen työkaluna. Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Esihenkilön omien johtamistaitojen lisäksi organisaatiokulttuurilla on merkitystä kehityskeskusteluiden onnistumisen näkökulmasta. Suomessa on paljon organisaatioita, joilla on pitkät perinteet toimivalle keskustelun kulttuurille. Näissä organisaatioissa esihenkilöt valmennetaan käymään keskusteluja ja kehityskeskustelut ovat luonnollinen ja toimiva osa työtä.

Toinen äärilaita on organisaatiot, joissa kehityskeskustelut koetaan ajan haaskauksena ja niistä on vain huonoja kokemuksia. Ympäristö vaikuttaa paljon siihen, millaiset onnistumisen edellytykset keskusteluille on luotu, mutta toki paljon on kiinni myös yksilöistä. Jos esihenkilö näkee keskustelussa arvon ja haluaa kasvaa hyväksi johtajaksi, voi organisaatiokulttuuria aina omalta osalta muuttaa.

Kehityskeskustelu käydään työntekijää varten – myös kipeät asiat kannattaa nostaa esiin, mutta entä palkka?

Työntekijän kannattaakin valmistautua kehityskeskusteluun miettimällä omia toiveita ja ajatella, että keskustelu on paikka rakentaa itsellensä parempaa työelämää. Kannattaa myös ennakolta miettiä niitä omia onnistumisia, jotka jostain syystä on jäänyt vähälle huomiolle. Monessa organisaatiossa painotetaan, että palkkakeskustelu ei kuulu kehityskeskusteluun.

Jos palkasta on erimielisyyksiä, se vie keskustelun syvimmän olemuksen helposti väärille raiteille ja vie pohjan muulta keskustelulta. Vaikka kehityskeskustelu ei ole suoraan palkkakeskustelu, voidaan jollain aikajänteellä tuollainen keskustelu järjestää. Kehityskeskustelussa esiin nousseet henkilön onnistumiset voivat olla syy palkankorotukselle tai ainakin sen harkinnalla. ”Palkkakeskustelulle voi ja kannattaa varata erillinen aika”, vinkkaa Sirén.

Hyvä kehityskeskustelu ei ole kuulustelu

Hyvässä keskustelussa toiveet tulevat kuulluksi. Priorisointi on tärkeää ja tulee muistaa, että keskustelu ei saa mennä vain kysymys – vastaus kuulusteluksi, jossa työntekijä ei lopulta tule aidosti kuulluksi. Kokeneella esimiehellä keskustelurunko on selkärangassa, mutta ensimmäisiä kehityskeskusteluja pitävällä esimiehellä on hyvä olla valmiiksi tehty ruonko, jossa asioilla on tärkeysjärjestys. Tämä mahdollistaa sen, että tärkeille asioille jää aikaa ja ne tulevat läpi käydyksi. Hyvään keskusteluun heijastuu aina työntekijän toiveet. Yksilöllinen painottaminen keskustelussa on sitä, että muistetaan kuunnella herkällä korvalla mistä työntekijä haluaa itse keskustella.

Kuulluksi tulemisen tunnetta on tärkeä ylläpitää kaikessa vuorovaikutuksessa. Jos tässä epäonnistutaan, epäonnistuu myös kehityskeskustelu. Kehityskeskustelu on aina mukana myös henkinen prosessi, joka usein hukataan kaavamaiseen dokumentointiin. ”Tärkein ohjenuora on mielestäni se, että annetaan kaikille ihmisille mahdollisuus hyvään keskusteluun”, Harri Sirén pohtii keskusteluista syntyneitä tunnekokemuksia. Jos esihenkilö ei ole kiinnostunut tiimiläisestään, eikä hänen työstään, keskustella ei ole juurikaan onnistumisen mahdollisuutta. Työntekijän tulee saada kukoistaa ja kokea, että on ollut näkyvä koko tarkastelujakson ajan.

Pelkkä kehityskeskustelu ei riitä kehittymiseen

Kehityksellä on ketju, joka sisältää menneen ajan, nykyhetken ja tulevaisuuden. Onnistuminen keskustelussa vaatii, että kaikki nämä kolme ketjun osaa ovat kunnossa. Näkymä menneeseen vaatii esimieheltä alaisensa työn seurantaa. Mitkä ovat menneen ajan onnistumisia? Kun tiedetään missä henkilö on onnistunut, voidaan asettaa oikeanlaiset tavoitteet tulevaisuuteen. Jotta keskustelun anti menee eteenpäin, esimiehen tulee seurata asioiden ja onnistumisten seurantaa keskusteluiden jälkeenkin.

Harri Sirénin täsmävinkit ensimmäiseen kehityskeskusteluun valmistautuvalle esimiehelle:

• Ole rohkea – sinun ei tarvitse olla täydellinen
• Harjoittelu ja kokemus tekevät mestarin
• Keskusteleminen on taito, johon kannattaa panostaa
• Keskity keskusteluihin ja yksilöihin huolella
• Reflektoi
• Pyydä palautetta tavoitekielellä
• Vaadi hyviä keskusteluja myös omissa kehityskeskusteluissasi
• Älä käy keskusteluja niin kuin toivoisit niitä itsesi kanssa käytävän – me olemme erilaisia, joten yksilölliset tarpeet ja luontevat toimintatyylit
• Henkilö, jonka kanssa käyt keskustelun, on tulevaisuuden tähti

Harri Sirénin vinkit etänä järjestettäviin kehityskeskusteluihin:

• Tavoittele läsnäolon fiilistä
• Valmistaudu hyvin
• Muista videoyhteys
• Minimoi kaikki muu tekeminen
• Pidä fokus keskustelussa
• Seuraa ilmeitä ja eleitä
• Älä tuijota omaa näyttöä tai näppäimistöä – pyri katsekontaktiin
• Pyydä palautetta kehittyäksesi ja näytä esimerkkiä palautteen vastaanottajana

Teksti: Otto Salminen
Kuvat: Accountor

Lisätietoja: www.accountor.fi

Julkaistu: 01/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.