Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Vetoomus kulttuurialan puolesta livestream-tapahtumien hyväksymisestä kulttuuriedun piiriin

Kulttuurietuja makaa työntekijöiden tileillä kymmenien miljoonien eurojen arvosta, mutta verottajan linjaus estää etujen käytön verkon yli järjestettäviin livestream-tapahtumiin. Samaan aikaan kulttuurialan toimijat ovat menettäneet merkittävän osan toimeentulostaan, ja ansionmenetystä korvataan valtion budjetista yli sadalla miljoonalla eurolla.

Vuosi 2020 on ollut erittäin haastava Suomen kulttuurialan toimijoille. Moni heistä on menettänyt toimentulonsa yllättäen koronarajoitusten seurauksena. Ainoa tapa järjestää konsertteja täysin koronaturvallisesti rajoitusten aikana on verkon kautta. Verottaja on kuitenkin linjannut, että livestream-konsertteihin ei voi ostaa lippuja työnantajan tarjoamalla verotuetulla kulttuuriedulla.

Jo pelkästään Smartumin työntekijäasiakkaat käyttävät normaalioloissa vuositasolla kymmenien miljoonien eurojen edestä kulttuurietua erilaisiin kulttuurialan tapahtumiin. Tämän summan hyödyntäminen on tällä hetkellä erittäin vaikeaa, koska käyttömahdollisuudet ovat kaventuneet dramaattisesti normaalista. ”Tällä hetkellä valtava potentiaali valuu hukkaan. Samaan aikaan, kun kulttuurialaa tuetaan valtion budjetista 110 miljoonan euron koronatuella, useita kymmeniä miljoonia euroja potentiaalista tuloa artisteille ja muille tapahtuma-alan toimijoille jää kokonaan hyödyntämättä. Samaan aikaan ihmisillä on tarve päästä hetkeksi irti arjesta ja nauttia taide-elämyksistä. Kulttuuri- ja taidetoiminta lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä, ja näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa niiden harrastaminen olisi syytä tehdä niin helpoksi kuin se on mahdollista”, toteaa Smartumin toimitusjohtaja Kristiina Lindh.

Tuloverolaissa kulttuuritoiminta määritellään fyysiseksi käynniksi

Verottajan kulttuurietua koskeva linjaus tulee suoraan tuloverolaista. Sen mukaan verovapaana omaehtoisena kulttuuritoimintana pidetään työntekijän käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä taikka vastaavassa muussa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Vastaavaa edellytystä (fyysisestä) käynnistä ei löydy liikuntatoiminnan osalta. Liikuntaetua voi siksi käyttää myös verkon välityksellä tarjottaviin online-tunteihin ja -valmennuksiin. Tähän mahdollisuuteen myös Smartumin työsuhde-etujen käyttäjät ovat tänä poikkeuksellisena vuonna tarttuneet, ja online-tunnit ovat nousseet tärkeään rooliin ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Online-palveluita jo hyödyntävät ihmiset olisivat varmasti halukkaita käyttämään myös kulttuurietuaan virtuaalisesti aiempaa laajemmin.

Lakia muutettava alojen yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi

Tuloverolakiin on syytä tehdä muutos, jolla mahdollistetaan kulttuuriedun käyttö myös livestream-tapahtumiin. “Tällä hetkellä ihmisillä on valtava tarve kulttuurielämyksiin, joita voidaan käytännössä tarjota nyt vain online-palveluiden välityksellä. Ne mahdollistavat tapahtumat myös sellaisille henkilöille, jotka eivät muuten tapahtumiin pääsisi esimerkiksi fyysisten rajoitteiden vuoksi. Striimatut tapahtumat lisäävät merkittävästi kulttuurin saavutettavuutta. Kulttuuriedun hyödyntäminen ei voi olla kiinni alustasta, jossa siitä pääsee nauttimaan”, toteaa Tiketin toimitusjohtaja Mirva Merimaa. ”Verottajan tulkinta tavanomaisen kulttuuritoiminnan osalta on vanhentunut ja vääristää vahvasti kilpailua. Kulttuurisisällön tarjoaminen ei ole kiinni käytössä olevasta kanavasta tai paikasta”, jatkaa Tapahtumateollisuus ry:n johtaja

”Jo lähes yhdeksän kuukautta jatkuneelle vaikealle taloudelliselle tilanteelle ei näy loppua. Tämä isku on monille muusikoille ja muille tapahtuma-alan ammattilaisille ylitsepääsemätön. Alle 50 henkilön suuruiselle yleisölle esiintyminen on käytännössä tappiollista toimintaa: sillä ei elä, eikä sillä voi työllistää muita. Striimatut konsertit tarjoavat tällä hetkellä lähes ainoan mahdollisuuden edes pieniin tulovirtoihin. Uskon, että striimatut tapahtumat eivät ole vain tämän poikkeusajan ilmiö, vaan niille on tarvetta myös normaaliajassa, toteaa lauluyhtye Rajattomassa laulava muusikko”, säveltäjä Jussi Chydenius.

Lähde: Smartum Oy

Julkaistu: 12/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.