Vastuullisuudestaan työnantaja muistetaan

Hanna Auvinen, Oikotien Vastuullinen työnantaja -kampanjan tuotepäällikkö.

Maailman muuttuessa myös ihmisten arvomaailma on muuttunut. Ihmiset haluavat kokea olevansa osa muutosta parempaan ja työpaikalla on tässä keskeinen rooli. Yritykset ovat merkittäviä yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia. Vastuullisuusteot vaikuttavat yrityskuvaan – ja yrityskuvalla on merkitystä. Työntekijät haluavat työnantajan, jonka kanssa arvot kohtaavat. Vastuullisuudesta kiinnostuneet työnhakijat selvittävät rohkeasti työnantajan taustoja, ja hakijat esimerkiksi googlaavat mielellään kokemuksia työnantajasta. Siksi on tärkeää tehdä tekoja vastuullisuuden eteen, sekä viestiä niistä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Oikotien Vastuullinen työnantaja -kampanja on perustettu, jotta työnantajat voivat kertoa konkreettisesti, miten he toimivat työntekijöitään kohtaan vastuullisesti. Kampanjan selkeät periaatteet auttavat työnantajaa sanoittamaan omia vastuullisuustekojaan. Mukana olevat työnantajat pääsevät osaksi yhteisöä, jossa tutkitaan, jaetaan ja kehitetään yhdessä hyviä vastuullisuuskäytänteitä. Kampanjalla edistämme vastuullista työelämää Suomessa.

Tempaukset sikseen – tärkeimpiä ovat arjen vastuullisuusteot

Arjen pienillä, toistuvilla vastuullisuusteoilla on enemmän vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin kuin suurilla yksittäisillä tempauksilla. Kaikkein vaikuttavimpia vastuullisuustekoja ovat kuitenkin ne, jotka koskettavat koko henkilöstöä ja jatkuvasti. Monissa suomalaisyrityksissä toimitaan hyvin vastuullisesti, mutta työnhakijat eivät tiedä sitä. Näyttää siltä, että tekojen puutetta enemmän puutetta onkin nimenomaan vastuullisuusviestinnästä. Kenties me Suomessa olemme jälleen kerran turhan vaatimattomia kertomaan omista hyveistämme.

Nyt on hyvä hetki erottautua edukseen näyttämällä, miten vastuullisuus toteutuu teidän organisaatiossanne. Elokuusta alkaen keräämme vastuullisuustekoja ja teemme suomalaisen työelämän vastuullisuuden entistä tunnetummaksi.

Lue lisää: Oikotie.fi/vastuullinentyonantaja

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.