Katse tulevaisuuteen - tekeminen hetkessä

Syksy koittaa ja Suomi palaa uuteen normaaliin koronan ja kesälomien jälkeen. Takana on monessa yrityksessä lomautukset ja YT-neuvottelut. Mietintämyssyt käyvät kuumana miten uusi arki lähtee rullaamaan muuttuneiden tekijöiden kera. Epidemian ja eristysten seurauksena digiloikka tapahtui pakon edessä nopeammin kuin kukaan osasi kuvitella. Etätyöskentely ja palaverit, webinaarit ja muut sähköiset järjestelmät ovat tulleet työelämään jäädäkseen. Työn tekemisen tavat muuttuvat ja kehittyvät tulevaisuudessa radikaalisti! Tarve ihmisten kohtaamiselle kasvokkain on kuitenkin jäänyt, oli kyseessä asiakassuhde tai työyhteisö. Kohtaamiset rakentavat luottamusta kestävälle pohjalle, jota ei ole helppo pelkästään etänä luoda.

Toimiston arki koittaa, joten miten voimme saada yritykset ja yhteisöt uuteen nousuun ja menestykseen. Organisaation ja tiimin ilmapiiri tulee olemaan merkityksellisessä asemassa. Organisaation ilmapiiri rakentuu pehmeistä arvoista kuten tiimihenki, motivaatio, asenne, kyky fokusoitua vastoinkäymisten jälkeen jne. Nuo pehmeät arvot tuovat myös yritykselle pitkäjänteisesti kassavirtaa ja menestystä.

Palattuasi toimistolle huolehdi omalta osaltasi tiimihengestä. Ole itseohjautuva ja auta työyhteisösi jäseniä menestymään. Näin luot pohjaa tiimin, itsesi ja yrityksen menestymiseen. Vastoinkäymiset yhdistävät, joten yhteistuumin on hyvä fokusoitua uudelleen, suunnata katse tulevaisuuteen ja hetkessä tekemiseen. Askel askeleelta kohti uutta nousua. Yhdessä!

Lisätietoja: www.mentaali.fi ja www.wgh.fi

Kirjoittaja, Jouko Mikkola, Suomen Mentaalivalmennus, on työyhteisöjen ja urheilun mentaalivalmentaja, kehittäen työyhteisöjen ilmapiiriä, resilienssiä ja päivittäisen työn tekemistä sekä henkilöstön itsetuntemusta ja vuorovaikutusta. Tee organisaation ilmapiirikartoitus: kysely.suomenmentaalivalmennus.fi/ kysely?id=17#Organisaation-ilmapiiri

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.