Hyvinvointi

KOLUMNI

Paikallaanolo ja yksin puurtaminen puuduttaa etätyössä

Poikkeuksellinen kevät ajoi toimisto- ja tietotyöntekijät etätyöhön kotikonttoreille.

Kun työn tekemisen prosessit oli etäolosuhteissa turvattu, kiinnittyi huomio pian työntekijöiden hyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin kotikonttoreilla. Haasteita ovat aiheuttaneet muun muassa työskentelyergonomia sekä liikkeen puute. Etätyöläinen istuu työpäivän aikana jopa saman verran kuin mannerten välisellä lennolla. Terveyttä ja työkykyä ylläpitävää askelmäärää ja aktiivisuutta on kotikonttorilla hankala saavuttaa, mikäli työpäivän aikainen liike rajoittuu lähinnä olohuoneen, WC:n ja jääkaapin välisiin siirtymiin. Kotikonttoreilla vietettyjen viikkojen ja kuukausien jälkeen moni myös oivalsi työkavereiden ja sosiaalisten kontaktien tärkeyden omalle hyvinvoinnilleen ja työssä jaksamiselle.

Vaikka pandemian kestosta ei ollut keväällä tietoa, on moni saattanut pitää tilannetta vain ohimenevänä ilmiönä. Kesän kääntyessä kohti syksyä näyttäisi siltä, että tulemme tasapainoilemaan tilanteen kanssa vielä pitkään. Myös etätyöskentely on tullut jäädäkseen. Suunnannäyttäjinä muutoksessa ovat toimineet muun muassa tunnetut teknologiajätit. Twitter ilmoitti jo toukokuussa, että yrityksen noin 5 000 työntekijää voivat halutessaan jäädä pysyvästi etätöihin. Google jatkaa työntekijöidensä etätyömahdollisuutta ainakin kesään 2021 asti.

Jesse Kaarna

Nopea muutos toiminta- ja työskentelytavoissa on aiheuttanut luonnollisesti monenlaisia haasteita yrityksissä. Eräitä etätyön haasteita ovat työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen määrän ja laadun muutokset sekä yhteisöllisyyden puute. Moni kuvaa etätyöskentelyä yksin puurtamiseksi. Erilaiset ihmissuhteet työssä ovat oleellinen osa työmotivaatiota, sitoutuneisuutta sekä työn tuloksellisuutta. Esimerkiksi spontaanit käytävä- ja kahvipöytäkeskustelut toimivat usein epävirallisina tiedonkulkukanavina ja tarjoavat puitteet ideoinnille ja sparrailulle. Kun nämä vanhat raamit loistavat poissaolollaan, on yrityksillä ja organisaatioilla akuutti tarve kehittää uusia toimintatapoja yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja riittävän rikkaan vuorovaikutuksen varmistamiseksi.

Mutta miten organisaatio voisi lisätä yhteisöllisyyden tunnetta ja vuorovaikutusta työntekijöiden välillä etätyöarjessa? Yksi harkitsemisen arvoinen apukeino voi löytyä työpaikan liikuntakäytänteistä. Samalla ne tarjoavat helpotusta toiseen merkittävään etätyön haasteeseen – arkiaktiivisuuden vähenemiseen.

Yhdessä liikkuminen ja yhteenkuuluvuuden kokeminen on tehokas väline yhteisöllisyyden kasvattamisessa ja ylläpidossa.

Liikkumiseen nivottu yhteinen tekeminen voi myös tarjota turvallisen ympäristön arkiselle ja matalan kynnyksen keskustelulle. Parhaimmillaan se mahdollistaa työkavereihin ja kollegoihin tutustumisen yli titteli-, tiimi- ja toimipisterajojen, joka taas voi vauhdittaa sisäistä viestintää ja yhteistyötä eri yksiköiden välillä.

Vastavuoroisesti yhteisöllisyys on yksi tehokkaimmista motivaattoreista liikunnan harrastamiseen – tai sen aloittamiseen. Olympiakomitean Henkilöstöliikuntabarometrissä selvitettiin, mikä saisi työikäisiä lisäämään arjessa tapahtuvaa liikuntaa. Joka neljäs työikäinen liikkuisi enemmän, mikäli työkaverit pyytäisivät mukaan. Vastaavasti yli viidennes aikuisista lisäisi liikkumista, jos työpaikalla olisi oma liikuntaporukka tai -kerho.

Minkälaista toimintaa organisaatio voi toteuttaa liikunnan lisäämiseksi ja yhteisöllisyyden edistämiseksi? Alla muutamia vinkkejä onnistuneeseen toteutukseen:

Yhdessä toteutettu 1–3 minuutin mikrotauko on kätevä tapa lisätä liikettä ja yhteisöllisyyttä työpäivän aikana. Etäarkena voidaan esimerkiksi ottaa tavaksi, että tiimin sisäiset palaverit aloitetaan tai päätetään aktivoivalla mikrotauolla. Vaihtoehtoisesti kalenterista voi varata säännöllisiä yhteisiä ajankohtia virkistäville mikrotauoille. Liikkeiden ideointi voidaan vastuuttaa kapteeni käskee-tyyppisesti palaverin osallistujille tai ulkoistaa taukoliikuntaohjelmistolle. Yhteisöllisyyden rakentamiseksi on tärkeää huomioida iloinen ja kannustava asenne sekä rohkaista osallistujia pitämään kamera päällä.

Markkinoille on myös palveluntarjoajia, jotka tarjoavat työpäivän aikana järjestettäviä etätreenejä. Kestoltaan nämä online-treenit ovat noin 10–20 minuuttia. Osallistuminen työkavereiden kanssa pidettäviin yhteisiin treeneihin onnistuu kätevästi esimerkiksi Teamsin tai Skypen kautta. Osallistuminen ei vaadi erillisiä liikuntavarusteita tai suihkussa käyntiä treenien päätteeksi, joten yhdessä vietetyn virkistävän tauon ja kuulumisten vaihdon jälkeen kukin voi jatkaa töitään palautuneena ja energisempänä.

Syvälle juurtuneet tavat ohjaavat pitämään kokoukset ja palaverit aina istualtaan ja sisätiloissa. Uudenlainen arki antaa mahdollisuuden haastaa nämä vanhanaikaiset työskentelytavat. Etenkin alkusyksyn lämpimät säät tarjoavat loistavat mahdollisuudet toteuttaa palaverit turvallisesti ulkoilmassa. Mahdolliset muistiinpanot voi kirjata suoraan kännykkään esimerkiksi puhelimen sanelua hyödyntäen.

Ulkona liikkuminen tarjoaakin pandemia-aikana turvallisen tavan tavata työkavereita. Työpäivän päätteeksi yhteisöllisyyttä voi edistää esimerkiksi yhteisillä kävely- tai juoksulenkeillä tai lajikokeilulla. Aina ei tarvitse lähteä liikkeelle työpaikan ovelta. Kokoontua voi vaikka Töölönlahdella tai muussa yhteisessä sovitussa paikassa.

Myös erilaiset liikunta- tai askelhaasteet voivat edistää työyhteisön yhteisöllisyyttä etenkin, jos mukaan otetaan tukevia elementtejä. Keskinäisen kilpailun sijaan, liikkumalla voidaan kerryttää yhteistä lahjoituspottia hyväntekeväisyyteen tai kerätä kolehtia TyHy-päivää varten. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja vahvistaa jakamalla liikuntasuorituksista kuvia, statuspäivityksiä ja tsemppejä muille osallistujille esimerkiksiWhatsapp, Slack tai Teams- ryhmässä.

Lopuksi todettakoon, että etätyö on uusi normaali. Yritysjohdon ja esimiesten onkin ajankohtaista pohtia, minkälaiset toimintatavat ja -kulttuuri tukevat työntekijöiden henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia kotioloissa. Yhdessä liikkumalla voidaan hoitaa useampi kärpänen yhdellä iskulla. Jos liikkeen lisääminen omalla työpaikalla tuntuu hankalalta, apua voi aina pyytää asiantuntijoilta.

Jesse Kaarna
Projektipäällikkö
Suomen Olympiakomitea
www.suomenaktiivisintyopaikka.fi

Olympiakomitean Suomen Aktiivisin Työpaikka on kartoitustyökalu yrityksen työhyvinvointi- ja liikuntatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä työnantajamielikuvan parantamiseen.

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Koulutus

Miksi organisaatioiden kannattaa panostaa jatkuvaan oppimiseen?

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Johtaminen

Suomalaisjohtajat kaipaavat lisää rohkeutta ja tukea – johtoryhmien merkitys korostuu muutosjohtamisessa

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Johtaminen

Työelämässä ei selviä ilman joustoa ja luovuutta

Luovuuden tulee kukoistaa leikkauksista huolimatta, luovuuden johtaminen on nyt entistä tärkeämpää

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Yrityskulttuuri

TikTok ja työelämän nuoret

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

Yrityskulttuuri

Nuoret työelämän kynnyksellä

Pelot eivät aina vastaa todellisuutta

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Hyvinvointi

Työn imua lisäämällä kohti parempaa työhyvinvointia

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

HR-järjestelmät
Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

Hyvinvointi

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointi
Työympäristö (akustiikka, ergonomia, toimitilat)
Yrityskulttuuri

Toimiston vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.