Kaupallinen yhteistyö
Tiimit
Työaika
Työympäristö (ergonomia)
Yrityskulttuuri

Uusi normaali vie HR:n aikaa - näin vältät aikasyöpöt

Organisaatiot pakottavat toimintaansa uuteen muottiin, jossa etätyö on normaalia, mutta tavalliseksi koettua kanssakäymistä koitetaan välttää

Muutos aiheuttaa huomattavasti päänvaivaa ja työnsarkaa henkilöstöhallinnossa, sillä useilla työpaikoilla heidän pöydälleen tipahtavat kaikki pyynnöt uusista tarvikehankinnoista ja laitekorjauksista aina uuden henkilön etäperehdytykseen asti – ja siinä sivussa pitäisi suunnitella kuinka organisaatio toimii uudenlaisessa tilanteessa.

Jotta HR:n aikaa jäisi myös muutoksen hallintaan, tulee turhat aikasyöpöt ja epärelevantit tehtävät tunnistaa ja pohtia, kuinka niihin tartutaan. Työympäristöjen asiantuntija Staplesin Head of HR Kirsi Utti on marinoitu vuosien saatossa kymmenissä sisäisissä HR projekteissa ja hänellä on selkeä näkemys, kuinka omaa työtä johdetaan: suunnitelmallisesti ja keskittyen liiketoiminnan kannalta relevanttiin työhön.

”Oli kyse nyt käsillä olevasta poikkeustilanteesta tai arjesta, eteenpäin katsova ja strategiaan pohjautuva suunnitelma on kaiken aa ja oo. Ilman pitkäjänteistä suunnitelmaa jäät kiinni yksityiskohtiin ja vääriin tehtäviin”, kuvailee Utti.

Koko työympäristön kattava suunnitelma auttaa ymmärtämään, mitä kaikkea voi tulla eteen.

”Meillä Staplesilla suunnittelu on lähtenyt erilaisista työtiloista. ”Uuden normaalin” myötä Plan C:ksi nimetty ajattelumalli laajeni huomioimaan paremmin uudet puhtausvaatimukset ja perinteisten työtilojen lisäksi etäkonttorin tarpeet.”

Ei olekaan aivan sama, kuinka kotona työskennellään. Etätöiden ergonomiaongelmat kaatavatkin tällä hetkellä enemmän työikäisiä kuin korona. Ongelma ei tullut esiin heti alkukeväästä, mutta kevään mittaan rasituksen jatkuessa, ergonomiatuotteiden myynti on kasvanut myös Staplesilla.

”Suutarin lapsilla on kerrankin kunnon kengät, kun olemme tarjonneet jokaiselle työntekijälle myös kotiin kotityöpistepaketin; sähköpöytä, työtuoli, ulkoinen näyttö sekä tietenkin näppis ja hiiri”, listaa Utti.

Hyvätkin ergonomiatuotteet kotiin saa muutaman sairauspäivän hinnalla.

”Tämä on tietenkin iso satsaus, mutta uskomme sen maksavan itsensä takaisin tuki- ja liikuntaelinsairausvaivojen poissaololla.”

Eroon joku-kulttuurista

”Tiedätkö ne pieneltä tuntuvat tehtävät, jotka eivät kuulu oikein kenenkään pöydälle? ”Joku” äkkiä vaan hoitaa”, kuvailee Utti.

Kun oikeaa omistajuutta ei löydy, tällaiset tehtävät päätyvät helposti HR:n pöydälle. Yksittäinen tehtävä saattaa olla nopeampi itse suorittaa, kuin etsiä sille parempi osoite.

Näillä tehtävillä on tapana kasaantua ja kerran tehtävään lupautuneena, on vaikeaa seuraavalla kerralla sanoa ”ei”.

”Itse olemme ratkaisseet asian sillä, että meillä on töissä se kuuluisa JOKU. Henkilö, joka hoitaa ne usein arjen sujuvuuden kannalta tärkeät, mutta kenellekään kuulumattomat työt.”

Staplesin lisäksi kuka tahansa voi nyt hyötyä jokusta.

”Omaa työtäni ainakin helpottaa kovasti, kun voin luottaa siihen, että “joku” hoitaa ja itse voin keskittyä omaan työhöni täysillä. Ja mikä parasta, tämä meidän joku-palvelu on myös asiakkaidemme saatavilla. Uskon, että me emme ole ainoa organisaatio, jossa tarvetta Jokulle.”

”Jokuiluun liittyvät tehtävät ovat yleensä melko helppoja hallita, ja sen vuoksi niitä pallotellaan. Haluamme tarjota asiakkaillemme ihan oikeaa Jokua, osa-aikaista assistenttia, joka voi hoitaa tarviketilaukset tai tukkiutuneen printterin! Tai vaikka tilata ne ergonomiatuotteet henkilöstön kotikonttoreille.”

Lisätiedot: www.staples.fi/hygieenisen-toimiston-muistilista

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.