Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Motivaatiotekijät tutuksi

Yksilölliset motivaatiotekijät vaikuttavat työsuoritukseen, työhyvinvointiin ja aivoterveyteen

Kuva: Pixabay

Työntekijöitä voidaan motivoida parempiin työsuorituksiin johtamisen ja esimiestyön avulla. Kaikki eivät kuitenkaan motivoidu samoista asioista. Yksilöllisten motivaatiotekijöiden tunnistaminen ja hyödyntäminen työelämässä ovatkin avainasemassa hyvässä johtamisessa.

”Kaikki organisaation henkilöstön jäsenet työntekijöistä johtajiin työskentelevät erilaisissa työympäristöissä, sekä lähityössä että digitaalisesti. Yksilöllinen motivaatioprofiili auttaa tunnistamaan omat tarpeet ja keinot itsensä johtamiseen eri tilanteissa”, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun johtamisen yliopettaja Päivi Mayor.

Mayor on opettanut TAMKissa johtamista ja tutkinut johtamisen kehittämistä yli kymmenen vuotta hyödyntäen Reiss Motivaatioprofiilia eli RMP:tä. RMP pohjautuu Steven Reissin tutkimustyöhön motivaatioon vaikuttavista perustarpeista.

Tampereen ammattikorkeakoulun johtamisen yliopettaja Päivi Mayor kertoo, että elämää määrittää 16 perustarvetta eli motiivia, jotka eri yksilöt asettavat erilaiseen tärkeysjärjestykseen. Tästä tärkeysjärjestyksestä muodostuu Reiss Motivaatioprofiili, joka kertoo ihmisen persoonallisuuden piirteistä ja arvomaailmasta. Perustarpeet motivoivat kaikkia, mutta niiden intensiteetti on yksilöllistä.
KUVA: UPC PERU

”Elämää määrittää 16 perustarvetta eli motiivia, jotka eri yksilöt asettavat erilaiseen tärkeysjärjestykseen. Tästä tärkeysjärjestyksestä muodostuu Reiss Motivaatioprofiili, joka kertoo ihmisen persoonallisuuden piirteistä ja arvomaailmasta. Perustarpeet motivoivat kaikkia, mutta niiden intensiteetti on yksilöllistä”, kuvailee Mayor.

”Työntekijöitä voidaan motivoida parempiin työsuorituksiin johtamisen ja esimiestyön avulla.

Tutkimusten mukaan miehillä on hiukan vahvempi vallan ja vaikuttamisen tarve kuin naisilla, joilla puolestaan on hivenen vahvempi tarve hyväksynnälle ja esteettisyydelle. Suomalaisilla on muun muassa hiukan vahvempi fyysisen aktiivisuuden tarve muihin kansallisuuksiin verrattuna.

Yksilöprofiili auttaa tunnistamaan omat perustarpeet ja helpottaa ammatinvalintaa ja urasuunnittelua sekä parantaa työmotivaatiota, työhyvinvointia, stressinhallintaa ja työyhteisötaitoja. Tiimiprofiili parantaa tiimin sisäistä luottamusta ja yhteistyötä sekä auttaa ehkäisemään ja ratkaisemaan konflikteja.

Mikä motivoi työyhteisössä?

RMP:tä voidaan hyödyntää johtamisen ja esimiestyön lisäksi rekrytoinnissa, organisaatiomuutoksissa, työhyvinvoinnin parantamisessa, työkulttuurin kehittämisessä ja yksilöllisessä ohjaamisessa. Työelämässä keskeisiä motiiveja ovat muun muassa valta, riippumattomuus, hyväksyntä ja sosiaaliset kontaktit.

”RMP auttaa johtajaa tunnistamaan alaisia tai tiimiä motivoivat asiat, jolloin johtaminen ei ole vahingossa huonoa. Vahingossa huonolla johtamisella viittaan tilanteeseen, jossa johtaja olettaa, että muut motivoituvat samoista asioista kuin hän itse. Tällöin johtaja saattaa tahtomattaan aiheuttaa stressiä alaisilleen”, Mayor kertoo.

Mikäli johtajan tai esimiehen oma hyväksynnän tarve on matala, hän ei tarvitse muilta palautetta motivaation ylläpitämiseksi. Tällöin palautteen antaminen alaisille saattaa unohtua, mikä voi heikentää alaisen työmotivaatiota, mikäli hänen hyväksynnän tarpeensa on vahva.

Lähi- ja etätyöskentelyn tapoja tulisi muokata mahdollisuuksien mukaan motivoiviksi ja perustarpeita vastaaviksi. Videoyhteydellä tapahtuvat kokoukset, virtuaaliset kahvitauot ja esimerkiksi opetustyössä etäopettaminen videoyhteyden välityksellä antavat energiaa sosiaalisia kontakteja tarvitsevalle etätyössä. Omaa rauhaa kaipaavien kannattaa hyödyntää etätyöskentelymahdollisuutta mahdollisimman usein.

”Esimerkiksi ihmiset, joilla on vahva sosiaalisten kontaktien tarve, motivoituvat uusiin ihmisiin tutustumisesta ja ihmisryhmissä oleskelemisesta. Tällaisille työntekijöille työyhteisön tuki ja muiden ihmisten seura on tärkeää. Työntekijät, joilla sosiaalisten kontaktien tarve on matala, kukoistavat etätyössä, jossa avokonttorin hälinä ja jatkuva ihmisten tapaaminen eivät kuluta energiaa”, kuvailee Mayor.

Kuva: Suomen Motivaatiotalo Oy
All rights reserved by IDS publishing & RMP Nordic AB 11636

Kohti kestävää aivoterveyttä

Työelämä haasteineen ja muutoksineen kuormittaa aivoja erityisesti tietotyössä ja asiantuntijatehtävissä. TAMK:n koordinoimassa 1.3.2020 alkaneessa kolmivuotisessa ”Kestävä aivoterveys” -kehittämishankkeessa perehdytään aivokuormitukseen, aivoterveyteen ja työhyvinvointiin opetustyössä, tietotyössä ja sosiaali- ja terveyspalveluissa organisaatioiden tuloksellisuuden parantamiseksi. Hankkeen osatoteuttajat ovat Tampereen korkeakoulusäätiö, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Tays Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea hankkeelle Kestävää kasvua ja työtä 2014– 2020 Suomen rakennerahasto- ohjelmasta.

”Hankkeen tavoitteena on perehtyä työelämän kognitiiviseen ja affektiiviseen ergonomiaan, informaatioergonomiaan ja itsensä johtamiseen sekä kehittää työvälineitä, joilla eri kuormitustekijöitä voidaan käsitellä ja siten parantaa työhyvinvointia”, sanoo Mayor.

”Perustarpeet motivoivat kaikkia, mutta niiden intensiteetti on yksilöllistä.

Hankkeessa yhtenä kartoituksen osa-alueena hyödynnetään itsensä johtamisen tukena Reiss Motivaatioprofiilia eli RMP:tä. Työhyvinvointiin ja aivoterveyteen vaikuttavat organisaatioiden ja työyhteisöiden osaaminen ja toiminta sekä työntekijän kyky johtaa omaa toimintaansa työhyvinvointia tukevilla tavoilla. Kehittämishankkeessa selvitetään eettisesti kuormittavia tilanteita työssä ja arvojen vaikutuksia työyhteisön toimintaan ja työntekijän työhyvinvointiin.

Kuva: Suomen Motivaatiotalo Oy

”Yksilöllisten motivaatiotekijöiden tunnistaminen auttaa edistämään itsensä johtamista ja aivojen hyvinvointia. Kiinnostavaa on myös erilaisten teknologioiden käyttäminen etätyössä ja johtamisessa. Kuinka omia tarpeita voi toteuttaa, miten voi minimoida teknostressiä ja mitä on tiedettävä aivojen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä erilaisia teknologisia välineitä ja sovelluksia käytettäessä?” Mayor pohtii.

Hanke pyrkii lisäämään tietoa aivokuormituksen vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin. Tiedon lisääntyessä kognitiivisen, affektiivisen ja informaatioergonomian käytäntöjä voidaan tuoda osaksi yhteiskuntaa ja työyhteisöjen toimintaa.

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 11/2020