Hyvinvointi
Tiimit
Yrityskulttuuri

Työsuhdesähköpyörä tuo säästöjä työnantajalle ja työntekijälle

Työnantaja voi tarjota työntekijöille sähköavusteisen polkupyörän verovapaana työsuhde-etuna vuoden 2021 alusta. Sähköpyörällä matka taittuu nopeasti ja kunto kohenee. Laajasta valikoimasta löytyy jokaiselle käyttäjälle sopiva sähköpyörä.

Ensi vuoden alusta lähtien työsuhdesähköpolkupyörä voidaan hankkia aiempaa edullisemmin, sillä työsuhdepolkupyörästä tulee verovapaa luontoisetu 1200 euroon saakka vuosittain. Työsuhdesähköpyörä voidaan tarjota työntekijälle palkan päälle tulevana etuna tai vähentää pyörän kustannukset palkasta.

”Työnantajalle koituu taloudellista hyötyä, sillä työsuhde-edusta ei tule palkan sivukuluja ja sähköpyörän leasing-sopimuksen kulut tai hankintahinta voidaan vähentää yhteisöverotuksessa. Työntekijälle etu on jatkossa tuloverovapaa”, kertoo yrittäjä Jani Jokinen Electrobikeltä.

Työsuhdesähköpyörän hankinnassa hyödynnetään usein leasing-sopimusta, johon voidaan sisällyttää määräaikaishuollot. Huollot sisältävä sopimus varmistaa sähköpyörän toimivuuden ja pitkän käyttöiän. Työntekijä voi myös itse huolehtia työsuhdepyörän huolloista.

”Sähköavusteisen polkupyörän hankintahinta tai leasing-sopimuksen kulut voidaan jakaa useammalle vuodelle aiotun käyttöajan mukaisesti. Työsuhdesähköpyörä voidaan hankkia työntekijän käyttöön jopa 48 kuukauden leasing-sopimuksella”, sanoo Jokinen.

Sopii kaikille kuntotasosta riippumatta

Sähköpyörän ladattava moottori avustaa polkemista, joten ylämäet, vastatuuli tai muut sääolosuhteet eivät käy liian raskaiksi työmatkakäytössä. Työsuhdesähköpyörällä työmatka taittuu nopeasti, ruuhkat eivät hidasta matkantekoa ja pysäköintipaikkojen tarve vähenee.

”Sähköavusteisuus helpottaa työmatkapyöräilyn aloittamista, mikäli peruskunto on päässyt rapistumaan. Avusteisuustaso on säädettävissä, joten kunnon kasvaessa avusteisuutta voi madaltaa ja kunto paranee kuin huomaamatta”, Jokinen kertoo.

Työmatkaliikunta lisää arkiaktiivisuutta ja kohentaa hyvinvointia. Hyväkuntoinen henkilöstö on aikaansaavaa. Sähköpyöräily on lisäksi vähäpäästöinen tapa liikkua, ja samalla voi välttää mahdolliset joukkoliikenteessä tapahtuvat altistumiset koronavirukselle tai muille taudinaiheuttajille.

”Kiinnostus sähköpyöriä kohtaan on ollut todella suurta. Rekrytointivalttinakin toimiva työsuhdesähköpyörä on äärettömän hyvä keino palkita, kannustaa työntekijöiden terveellistä liikkumista ja tuoda yrityksen arvomaailma esille. Nykypäivänä nuorille on tärkeää, että yrityksen arvomaailma vastaa heidän omia näkemyksiään”, Jokinen sanoo.

Laajasta valikoimasta sopiva ratkaisu

Sähköpyörä kannattaa hankkia erikoisliikkeestä, jossa valikoimaa ja erilaisia vaihtoehtoja on runsaasti. Asiantuntevat myyjät opastavat tarpeita vastaavan sähköpyörän valinnassa. Työnantaja voi määritellä työsuhdesähköpyörälle hintahaarukan, jonka puitteissa työntekijä valitsee itse pyörän.

”Meillä sähköpyörävalikoima kattaa erilaiset pyörät maasto- ja retkisähköpyöristä kaupunkisähköpyöriin. Eri merkkeihin, malleihin ja avustusjärjestelmiin kannattaa tutustua ennen valintaa. Sähköpyörä luovutetaan asiakkaalle luovutushuollettuna ja käyttäjän mittojen mukaan säädettynä”, kertoo Jokinen.

Electrobiken valikoima sähköpyörien, lisävarusteiden ja tarvikkeiden suhteen on erittäin laaja. Työsuhdepyörä voidaan varustaa asiakkaan tarpeiden mukaisilla osilla ja tarvikkeilla. Tarvikkeiden asennus kuuluu pyörän hintaan.

Tutustu sähköpyöriin osoitteessa: www.electrobike.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.