Hyvinvointi
Koulutus
Valmennus
Yrityskulttuuri

Vastuullisuus on osa hyvää henkilöstöjohtamista

Työntekijöistä huolehtiminen loppuun saakka on vastuullisuutta. Pitäytyminen vain lain asettamissa muutosturvan rajoissa on lyhytnäköistä. Riittävät tukitoimet maksavat itse itsensä takaisin.

Tämän päivän työmarkkinatilanteessa työnantajamielikuva on noussut entistä tärkeämmäksi. Lakisääteinen muutosturva ei aina takaa sitä, että yritykset pitävät riittävästi huolta työntekijöistään.

Tämän vuoksi tarvitaan vastuullista henkilöstöjohtamista.

”Vastuullisuus on sitä, että yritykset huolehtivat henkilöstöstään myös yli lain vaatimien rajojen”, toteaa toimitusjohtaja Katja Noponen Katja Noponen Oy:stä.

Käytännössä se tarkoittaa, että koko henkilöstöstä huolehditaan myös silloin, kun työntekijät ovat lähdössä pois talosta. Ja tuetaan myös heitä, jotka eivät vielä täytä lakisääteistä ehtoa viiden vuoden työsuhteessa olemisesta.

”Tämä saattaa unohtua, kun YT-neuvottelut tulevat eteen. Usein hoidetaan monelle työntekijälle uudessa ja oudossakin tilanteessa vain lain asettamat velvoitteet. Ja toivotaan, että kaikki menee hyvin. Olisi kuitenkin viisasta tarjota kaikille lähteville riittäviä tukipalveluja.”

Vastuu kumppanin valinnasta

Noposen mukaan on myös vastuullista valita kumppaniksi sellainen toimija, jonka toimintatavalla on selkeää vaikuttavuutta työntekijän tulevalle työuralle.

Myös sopeuttamistoimista vastaavien henkilöiden on helpompi toimia haastavassa tilanteessa, kun he tietävät, että yhteistyökumppani tekee varmasti kaikkensa uusien työpaikkojen ja eri työllistymiskeinojen saavuttamiseksi.

”Kumppania valittaessa on myös tärkeää varmistaa, että osatyökykyisistä pidetään irtisanomistilanteessa erityistä huolta.”

Mitä hyötyä vastuullisuudesta sitten on? Noponen vastaa sanomalla, että se kuuluu väistämättä hyvään henkilöstöjohtamiseen.

”Vastuullisuus paitsi parantaa yritysimagoa, se myös tuo eurosäästöjä. Tuottavuus paranee, kun henkilöstö kokee olonsa turvalliseksi, myös lähdön hetkellä. Tämä puolestaan heijastuu motiiviin, hyvinvointiin ja viime kädessä koko yrityksen jatkomahdollisuuksiin muuttuneessa tilanteessa.”

Vastuuttomuuteen ei varaa

Noponen korostaa, että yrityksillä ei ole varaa olla huomioimatta vastuuta sopeuttamistoimissa. ”On helppo huomioida nämä asiat silloin, kun yrityksellä menee hyvin.”

On silti hyvä ymmärtää, että jopa taloudellisesti haastavassa tilanteessa tähän kannattaa panostaa, koska se tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä esimerkiksi eläkeriskien hallinnan muodossa. Vastuu koskee myös sopeuttamistilanteen jälkeen työhön jääviä ja heidän tukemistaan. Kun hyvinvointia johdetaan systemaattisesti, päästään alempaan kustannustasoon ja siten huomattavaan kilpailukyvyn paranemiseen.

”Vastuullinen, kestäviä ratkaisuja ylläpitävä työhyvinvoinnin johtaminen näkyy yrityksissä merkittävinä säästöinä sairauspoissaolokuluissa ja lopulta työeläkemaksuissa.”

Noponen heittää pallon yritysten HR-henkilöstölle.

”Korostaisin, että kun tehdään vastuullisia tekoja ja päätöksiä tänä päivänä, ne ovat vastuullisia myös huomenna. Vastuullisuuden tunnistaa myös siitä, kun tuntee sydämessään tehneensä vaikeassakin tilanteessa oikein”, toteaa Katja Noponen.

Lisätietoja: www.katjanoponen.fi

Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski
Kuva: Ari Vänttinen

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.