HR-järjestelmät
Rekrytointi (rekrytointityökalut)

Rekrytointijärjestelmä HR-järjestelmän pelikaverina

Vaikka HR-järjestelmä on vahvimmillaan nykyisen henkilöstön ja työsuhteiden hallinnassa, sen rekrytointiosa kattaa järjestelmästä useimmiten vain 1-2 prosenttia. Laajemman rekrytointijärjestelmän integroiminen osaksi HR-järjestelmää sujuvoittaa rekrytointiprosessia rekrytoinnin suunnittelusta, osaajien tavoittamiseen ja palkkaukseen.

LAURA Rekrytointi Oy:n Marko Sirén ja Mikko Kuhalampi kertovat, millaista lisäarvoa työkalujen yhteiskäytöllä voi saavuttaa.

Monipuolinen ja laajennettava rekrytointityökalu vie rekrytoinnit seuraavalle tasolle

”HR-järjestelmän avulla satunnaiset rekrytoinnit hoituvat yleensä mallikkaasti. LAURA™rekrytointijärjestelmä vie rekrytoinnit seuraavalle tasolle”, LAURA™ tuotepäällikkö Marko Sirén kertoo.

Kattavista ominaisuuksista ja lisäpalveluista Sirén mainitsee mm. rekrytointiluvan, YT-moduulin, sijaishallinnan ja työkierron. Suorahakuyrityksiä saattaa kiinnostaa myös CRM- ja toimeksiantomoduuli sekä sähköiset ehdokasesittelyt.

Talent Pool tukee rekrytointeja ja työnantajakuvaa

Mutkaton työnhaku on rekrytoinnin perusta. Harva yritys kuitenkaan muistaa palvella hopeasijoille jääneitä työnhakijoita. LAURA™n avulla työnantajat voivat muodostaa Talent Pooleja ja tägätä hakijat talteen.

”Palvelemalla myös valitsematta jääneitä hakijoita tyylikkäästi rakennetaan myönteistä työnantajakuvaa”, peräänkuuluttaa Sirén.

Verkostoilla ylivertaista vipuvoimaa rekrytointeihin

”LAURA™-palvelun verkoston avulla osaajia on mahdollista löytää myös oman hakijakannan ulkopuolelta”, muistuttaa Rekrytointi.com tuotepäällikkö Mikko Kuhalampi. LAURA™ssa on natiivi-integraatio esim. Rekrytointi.com-työnhakusivustolle, jonka laaja verkosto takaa osaajien kohdistetun tavoittamisen sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

”Suomen suurimmaksi kasvanut osaajapankki mahdollistaa osaajien löytämisen jo ennen rekrytointi-ilmoituksen julkaisemista”, Kuhalampi kertoo.

Julkaistu: 09/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.