Hyvinvointi
Työympäristö (ergonomia)

Kun niska jumittaa, on työtyytyväisyys kaukana yrityksessäsi

Monikaan ei tiedä, että toimistotyöntekijä on yksi työkentän kovimmista sisseistä. Toimistotyö ei nimittäin ole mikään kevyt juttu: jatkuva työskentely tietokoneella asettaa vaatimuksia niin liikuntaelimistölle kuin näkökyvylle.

Samaa kieltä puhuvat myös faktat. Tuki- ja liikuntaelinliiton mukaan ns. tule-ongelmat ja -sairaudet ovat suurin työkyvyttömyyden syy yli 10 päivää kestävissä sairauslomissa. Yleisin syy sairauspoissaoloon ei siis ole se kaikille tuttu flunssa vaan useimmiten selkäkipu. Valtionkonttori on laskenut, että sairauspäivä maksaa työnantajalle noin 350 euroa.

Kun flunssan ennaltaehkäisyyn suositellaan käsihygieniaa, voidaan selkäkipua estää hyvällä työergonomialla. Kun työ, työvälineet ja työympäristö vastaavat työntekijän ominaisuuksia ja tarpeita, työn kuormittavuus vähenee samalla kun jaksaminen lisääntyy. Työergonomiasta huolehtiminen onkin yksi tehokas tapa työntekijöiden tuottavuuden tehostamiseen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Työergonomiasta voi huolehtia yksinkertaisimmillaan sähköpöydän avulla. Sen ehdoton valtti on sen tarjoama mahdollisuus vaihdella työasentoa istuvasta seisovaan tarpeen mukaan. Seisomatyöskentely aktivoi lihaksia ja vilkastuttaa verenkiertoa, ja auttaa siten työtekijää pysymään vireänä. Monipuoliset työskentelyasennot ehkäisevät myös kehon tukilihasten rasituksia. Sähköpöytä on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin jopa yhdessä sairauslomapäivässä.

Lisätietoja: www.hexaplan.fi

Herättikö kustannustehokas, tuloksellinen ja hyvin suunniteltu työergonomia kiinnostuksesi? Hexaplanilta saat asiantuntevaa palvelua suunnittelusta toteutukseen asti. Hoidamme myös kuljetukset, asennuksen sekä vanhojen kalusteiden kierrätyksen.

Nosta yrityksesi työergonomia oikealle tasolle – napin painalluksella!

Julkaistu: 09/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.